IHME

  Haahuilemme torilla. Jäätävä tuuli lennättää hiukset kasvoillemme. Sinillä on yllään ohut, kulunut takki. Mamma löysi takin  penkoessaan pastorin ripukasoja. Minulla on Ylitalon emännän lahjoittama, liian suuri mokkatakki. Väri on juuri sitä vihreää, joka korostaa kasvojeni keltaista väriä. Inhoan takkia. Jaloissamme on rispaantuneet, kankaiset tennistossut. Ne samat, jotka mamma osti meille Suomeen lähtiessämme.   

 Hytisemme vilusta painaessamme vuotavat nenämme Wiklundin näyteikkunaan.

Minä haluaisin nuo ruskeat talvikengät, Sini huokaa haikeana.

- Rukoillaanko talvikenkiä, ehdotan.

- Rukoillaan vaan. 

 

 Ennätämme ottaa vain muutaman askeleen Eerikinkadulla, kun Sini sanoo;

- Ole solmivinasi kengännauhojasi.

Kumarrun. Sini siirtää tennariaan. Sen alta paljastuu taitettu viisitonninen.

- Laita kenkärahat taskuusi, Sini komentaa kuiskaten. 

🍁

Viikon 38 krapusanat ovat haahuilla, haikea, hiukset.

Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.