TERVETULOA BLOGIINI

Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.

Translate

AIHEITA:

keskiviikko 2. kesäkuuta 2021

MENOVINKKI

Veistossarja Leivän tie

Puun käsittelyn mestari


Näin korona-aikana kotimaan matkailu on lisääntynyt. Moni käy esim. Ukko-, Akka- tai Paha-Kolilla. Onhan Koli kansallismaisemana suosittu nähtävyys. Kolin matkaan voisi yhdistää käynnin puun käsittelyn mestarin, Jaakko Kaikkosen kotona.  Jaska asuu vaimonsa ja poikansa kanssa Valtimolla. Näitä ja muita Jaskan mestariteoksia voi käydä katsomassa hänen kotonaan.

 Sovi vierailusta Jaskan kanssa sähköpostitse: jaskakaikk@gmail.com

 Tämä postaus on kirjoitettu Jaakko Kaikkosen luvalla ja kuvat ovat hänen ottamiaan, paitsi kaksi alimmaista, jotka ovat minun ottamia.  

 

  Dna-testin kautta löytynyt serkkuni Jaakko (Jaska) Kaikkonen on taitanut veistämisen siitä saakka, kun sai oman puukon 3-vuotiaana. 17-vuotiaana nuorukaisena Jaska jo veisti tukkireet isälleen, joka savotoi hevosen kanssa. Työvuosiensa aikana Jaska piti taukoa veistopuuhista. Hän aloitti nuorena työuransa metsätöissä. Myöhemmin Jaska valmistui työnopettajaksi ja toimi metsäkoululla ammatissa olevien metsureiden täydennyskouluttajana. 

 

 Joulukuussa 1987 tuolloin alle 40-vuotias Jaska havaitsi kainalossaan patin. Se oli melanooman etäispesäke. Rankkojen hoitojen seurauksena ennestäänkin hoikka mies laihtui 15 kiloa ja miehen yöunet katosivat kolmeksi kuukaudeksi. Toisesta kädestä katosi voimat ja siihen iski laskimotukos. Jaska jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Pikkuhiljaa kunto kohentui ja Jaska pystyi jatkamaan veistoharrastustaan. 

 

 Jaskan verstaassa on syntynyt monenmoista käyttöesinettä mm. upeita seinäkelloja, tuohisia virsuja ja kontteja, haarikoita, kirnuja, vesikelkkoja. Meidän lapset ovat leikkineet innolla  Jaskan valmistamilla kelkoilla, jotka kestävät kovaakin menoa vuodesta toiseen ja sukupolvelta seuraavalle.

 

 Isänsä muistoksi Jaska on veistänyt hevosen vetämässä tukkikuormaa. Reki on samanmallinen, jonka Jaska nuorena miehenä valmisti isälleen. Tukkikuorman päällä on mies reppuinen ja tukkisaksineen. En voi välttyä ajatukselta miehen olevan Jaskan isä. Entisajan työmenetelmiä ja välineitä kuvaavat tarkasti myös halonhakkaaja-pienoisveistos ja pöllinkuorija. Jaskan omia vuosia savotassa voisi kuvata taas metsuri pikkuruisen, aidon näköisen moottorisahan kanssa. 



 Upea on myös veistossarja ”Leivän tie. (ensimmäinen kuva)  Ensin on sontakärryt edessään hevonen. Lannan levityksestä päästään viljan kylvöön, niittoon, puintiin, jyvien jauhamiseen ja leipomiseen. Jaskalta meni kesä tämän yksityiskohdiltaan tarkan sarjan luomiseen. 

 

Lintuparvi

 

  Viimeisimpinä töinään taiteellinen Jaska on veistellyt lintuja. Niitä on jo melkoinen parvi. 


Pienimmät ovat tuumanmittaisia ja suurimmat kämmenen kokoisia.

 Mitä pienempi, sen haastavampi veistettävä. 


Eläimet haarikassa ovat kuulakärkikyniä



11 kommenttia:

  1. Jaakko Kaikkonen on selvä mestari puutöissä. Upeita nuo linnut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaakko on taiteilija. Olen niin iloinen, että sain tutustua häneen. Ilman dna-testiä en tietäisi hänestä, enkä hänen perheestään mitään.

      Poista
  2. Taitavaa työtä! Aivan upeita juttuja. Lahjakkuus. 🌹

    Mieheni ja minä aloimme kerran veistellä, kumpikin omaa puupalaamme, vanhempieni mökillä. Muistan vieläkin sen ihmetyksen tunteen kun kotvasen kuluttua minulla oli edelleenkin kädessä puupala, tosin pienentynyt, kun taas miehelläni oli kaunis voiveitsi 😀 On kai geeneissä, hänen isänsä oli kirvesmies ja vaarinsa puuseppä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaska on lahjakas. 😀
      Olipa kiva tarina. Monet taipumuksemme periytyvät.
      Miehesi näkee kapulan sisällä kauniin käyttöesineen ja loihtii sen esiin.
      Sinulla on muita taitoja. 💜❤️💛💜

      Poista
  3. I love it. Beautiful, what a gift/talent to be able to make this nice stuff. The birds I like so much.

    VastaaPoista
  4. I'am so lucky to find Jaakko-cousin through the dna test. He is very skilled.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen tarina. Tuli Vaahteramäen Eemeli mieleen, ja hänen puu-ukkonsa 😃

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Olisinpa perinyt yhteisiltä esivanhemmiltamme nämä geenit 😁

      Poista

Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi