Keskiyöllä, perheen nukkuessa, tyttö tunki koppiasunnon yläpetillä hakaneulaa korvanlehden läpi. Irvisti pimeydessä Alman selälle. Mokomakin, kun ei ostanut korvarenkaita. Vaikka kaikilla koulun tytöillä oli. Kun reiät olivat valmiit, tyttö ähelsi niihin maustepurkin pellistä askartelemansa renkaat. Enää ei tarvinnut olla ilman koruja.
Parin viikon päästä tyttö tutisi horkassa. Korvanlehdistä ihottuma oli levinnyt päänahkaan, hartioille, kaikkialle. Märkivät rakkulat olivat nostattaneet kuumeen. Bakteerit olivat tehneet tytön elimistön puolustuskyvyttömäksi. Päähän koskettaessa tuppo hiuksia irtosi.
- Kikru the monkey, she tore her hair,
She curst herself in her despair,
And suddenly she had no hair, ilkkui Sini.
- Kyllä tuo tyttö on saatava sairaalaan, Eino päätti.
Viikon 18 krapusanat ovat päänahka, irvistää, ilman.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Voi kauhistus! Mahtoi tehdä kipeää, sekä oma reikien laitto että seuraukset.
VastaaPoistaPahinta siinä iässä olivat näppylät ja hiusten lähtö. Tiputuksessa ollessa tunsin itseni prinsessaksi, kun kaikki passattiin sänkyyn.
PoistaAuts, kuulostaa niin tuskalliselta!!
VastaaPoistaHenkiset tuskat olivat suuremmat. Häpeä, kun ei ollut korvarenkaita ja sitten kun oli - häpeä näppylöistä ja aluksi pälvikaljusta ja lopulta vallan kaljusta päästä.
PoistaMullekkin sisko pisti reiät korviin ,myöhemmin olen laitattanut liikkeessä.
VastaaPoistaEhkä tuo on ollut ennen hyvinkin tavallista.
PoistaSilloin uskalsi, nyt en enää uskaltaisi. En myöskään uskaltaisi antaa sisko pistää.
Olipas hieno ja huima kertomus. Itsekin laitoin nuorena hakaneulalla reiät korviin, mutta oli kuitenkin korvikset. Oli tosi ikävät seuraukset sinulla.Voi, että! Sairaalareissu. Kaljupää. Ja miten nuoruusiässä tuli hävettyä, jos oli kovasti erilainen kuin muut.
VastaaPoistaKiitos Marja. Olen iloinen siitä, että sinulla oli oikeat korvikset. Sain nimittäin ensin allergisen reaktion ehkä nikkeliä sisältävistä "korviksistani" ja kynsin kutisevia patteja, jolloin ne tulehtuivat kohtalokkain seurauksin.
PoistaHyi kamala, en kyllä moista itse tekisi.
VastaaPoistaTaidat olla muutenkin minua fiksumpi. 🤣
PoistaSepsiksen kanssa ei olekaan leikkimistä. Saattaa se hengenkin viedä. Rohkea teko lävistää itselle reiät hakaneulalla. Onneksi tyttö sai hoitoa ja parani. Heitettiinkö itsetaiteillut korvikset roskiin?
VastaaPoistaMinulle kävi nuorena päinvastoin. Sain korvikset rippilahjaa, enkä halunnut reikiä. Painostuksen vuoksi menin lopulta koruliikkeeseen, jossa lävistettiin korvalehdet. pelotti sekin.
Koulukavereilla oli kaikilla korvikset, monilla jo vauvana laitetut, ja kadehdin heitä. Minulle puhkesi niistä "korviksista" nikkeliallergia ja kutisevaa ihottumaa piti tietty kynsiä, mistä pöpöt villiintyivät. En muista, mitä rinkuloille tapahtui.
PoistaTasan ei näemmä käy onnen lahjat, kun toiselle suorastaan tyrkytetään jotain, minkä perään toinen kuolaa. 🤣
Voi ei. Aika karmee lopputulos kauneuden takia. Onneksi selvisit ja vielä sait hyvää 'palvelua'.
VastaaPoista"Kauneuden tähden pitää kärsiä"-hokeman viisaus selvisi minulle jo toisella kymmenellä. 🥲
PoistaSairaalassa olo oli slummissa asumiseen verrattuna kuin taivaaseen olisi päässyt.
Lävistykset ja tatuoinnit, "psykedeliaa", joka on jäänyt minulle arvoitukseksi.
VastaaPoistaOlin tuolloin toisella kymmenellä. Sen koommin en ole kehoani lävistänyt/lävistyttänyt saati ottanut tatuointeja, mutta en niitä mitenkään tuomitse.
VastaaPoistaOlipa kokemus oma-aloitteisuudesta! Rohkea kyllä olit. Itse en olisi uskaltanut. Olin vasta kolmikymppinen kun sain lahjaksi reiät ja ekat korvikset. Nyt en osaisi olla ilman. Tosin usein on vain toisessa korvassa koru. Toiseen laitan, jos muistan :D. (Reiän pidän kuitenkin auki laittamalla siihen riitävän usein korun.)Hieno kirjoitus taas lapsuuden vuosistasi Australiassa.
VastaaPoistaKiitos AilaKaarina.
PoistaHullunrohkea oli toinen nimeni lapsena ja nuorena. 😂
Australiassa monien siirtolaisten perheissä tytöt saivat korvakorut jo vauvoina. En halunnut olla erilainen.
Tuo onkin jännä tapa, miten käytät korvakoruja.
Voi voi, kamalaa ihottumaa! Englanninkielinen ilkkuminenkin vielä...
VastaaPoistaOpissa se on variksenpoika tuulessa, kuittasi Alma tuon kokemuksen ja myöhemmin suhtauduin itsekin niin.
Poista