Tapahtumia mummonmökissä asuvien mummon ja vaarin elämästä. He ovat ennakkoluulottomasti altistaneet itsensä, ja lukuisat lapsensa, elämän monimuotoisuudelle. Mummo ja vaari nauttivat tästä päivästä, mutta yrittävät varautua pahaankin päivään.
Leiri oli perheelle kolmas. Rouva Hentulan vierailu lamaannutti Alman. Vasta Einon kehotus sai häneen eloa.
- Toimita vieraalle tuolia!
- Ihmettelette varmaan, miksi tulin.
- Vähän, Eino myönsi.
- Mister Irwing etsii autiolle farmilleen tilanhoitajapariskuntaa. Ajattelin teitä. Farmi sijaitsee 58 mailia Coonabarabranista. Korjaisitte paikkoja. Saisitte palkan luontaisetuina. Kävisitte naapurissa suihkussa ja samalla saatte hänen farminsa tuotteita. Työvaatteet ja haalarit ovat talon puolesta. Paahtoleipää ja muita tarpeita Mr. Irwing tuo käydessään tarkastamassa töiden edistymistä.
- Entä tyttöjen koulu?! Eino parahti.
- Tytöt osallistuvat radio-opetukseen, kuten kaikki lapset puskissa.
- Sano kyllä. Päästäisiin pois tästä peltimörskästä, Alma aneli.
- Tehdään sitten kaupat. Eino ojensi rouvalle kätensä. Alma huokaisi helpotuksesta.
🇦🇺
Viikon 5 krapusanat ovat haalari, suihku, paahtoleipä.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Eino lähti hakemaan toipilasta sairaalasta. Otti tytönkin mukaansa. Sideharsokääre kasvoillaan Alma näytti kuin olisi matkalla naamiaisiin.
- Kun minä kasvan isoksi, alan Saimi-tädiksi. Otan kymmenen lasta lastenkodista.
- Eihän Luoja ole kieltänyt suuria suunnittelemasta.
Alma iski Einolle silmää. Nauroi vedet silmissä. Eino yhtyi nauruun. Tyttöä kiukutti.
- Kyllä siinä nyt nauretaan ja isketään silmää! Mutta mitenkäs sitten suut pannaan, kun olen iso?!
- Olet mahdoton haihattelija!
- Sinulla mieli vielä muuttuu moneen kertaan.
- Eipäs muutu!
- Nyt riittää!
- Haetaankos Vainikaiselta viinerit Alman kotiin pääsyn kunniaksi?
Pian autossa kaikui kolmikon laulu:
”Hiljaa juuri kuin lammen laine syntyi leipuri Vainikainen, Hämeenlinnassa torin kulmassa parhaalla liikepaikalla .........."
🎼
Viikon 4 krapusanat ovat mahdotonta, riittää, naamiaiset
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin. Kiirettä ei ole. Sinulla on koko viikko aikaa oman krapusi kirjoittamiseen.
 |
| Ahomansikoita |
 |
| Lakkoja ja vadelmia |
Lähestyn vähän eriskummallisella asialla. Löysin meiliosoitteesi netistä ja minulle tuli sisäinen tarve kertoa pieni tarina, mielessäni heikko toive sen kiinnostavan sinua.
Kuulin aamulla Tapio Rautavaaran ”Tuoppini jäljet” ja hämmästyin, kun ohjelman juontaja kertoi, että sanoittaja on Lullan Helo.
Mieheni kummitädin Maijaliisan puoliso oli korutaiteilija Li Helo. Lullan ja Johan Helo adoptoivat hänet aikoinaan. Kiinnostuin Tuopin jäljet sanoituksesta ja löysin blogisi, jossa kerrot hevosesta, jonka Lullan antoi hoitoonne. Hän oli siis isäpuolesi sisar. Mieheni vieraili lapsena usein Hvitträskissä ............................."
Vaihdoimme viestejä ja kirjoittamiamme kirjoja. Emme laskeneet, mutta Sinikka hävisi siinä vaihtokaupassa.
Lahjakas vaeltaja on poissa.
 |
| Sinikka Nopola (Wikipedia) |
 |
| sisustusarkkitehdit Maikki (Maija-Liisa) Komulainen ja Li Helo |
Viikon krapusanat ovat heikko, laskea, vaeltaja.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin.
- Heräähän jo. Minulla on sinulle yllätys.
Nolona Alma silitti sormellaan tytön poskessa olevaa mustelmaa.
- Nousehan katsomaan.
Sikalalle lemuavan baskerin sisältä pilkisti jotain harmaata. Se raotti silmiään ja naukaisi.
- Tämä on sinulle ikiomaksi.
Kissanpentu killitti tyttöä silmiin kuin hyväksyen uuden emäntänsä.
- Kiitos Alma, tyttö henkäisi. - Tän nimi on Dessa.
Alma nosti niskasta roikottaen pennun tytön tyynylle ja lampsi keittiöön. Pentu käpertyi kerälle ja yritti kehrätä. Hyrinä tuskin kuului.
- Onko sinulla rukki ruosteessa? Tyttö kuiskutteli hellästi. - Kyllä me pärjätään. Suojelen sinua Almalta, hän lupasi.
Viikon 2 krapusanat ovat kolme, pärjätä, mustelma.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki Susun blogiin.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
Olen iloinen, kun maa sai viimein lumipeitteen. Pienen Linnun aihe on tammikuu. Tervetuloa osallistumaan haasteeseen tämän linkin kautta tavallisilla tai makrokuvilla.
 |
| Hyvää vuotta 2021! |
#suuntanaomavaraisuus2021 -yhteispostaus
Luotseina: Tsajut -blogin (www.tsajut.fi) Satu ja Korkealan (www.korkeala.fi) Heikki
Kiinnostuin omavaraisesta elämäntavasta ja erityisesti puutarhan hoidosta opiskellessani 16-vuotiaana naiskotiteollisuuskoulussa, jonka opetusohjelmassa oli kaikkea karjanhoidosta kankaankudontaan.
Meillä ei ole ollut mitään ideologiaa mahdollisimman suureen omavaraisuuteen pyrkiessämme. Olimme vain kaksi pienituloista nuorta, joilla oli isot haaveet. Nykyisin olemme jo isovanhempia ja isoisovanhempia. Ja tavoittelemme ekologisesti kestävää elämäntapaa.
Meille suuri omavaraisuusaste ja itse tekeminen ovat mahdollistaneet ison perheen ja matkustelun, johon olemme hurahtaneet (se siitä ekologisesta elämäntavasta). Yritämme kuitenkin olla vastuullisia matkailijoita.
Pääsin opettelemaan kasvimaan laittoa ja puutarhan hoitoa käytännössä vasta, kun perustimme perheen. Hankimme tontin omakotitalon rakentamista varten 10 kilometrin päästä silloisesta kerrostaloasunnostamme. Meillä on miehen kanssa samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Jo ennen kuin aloimme rakentaa, viljelimme tontilla perunoita, juureksia ja vihanneksia. Tontilla oli vanhoja huonokuntoisia rakennuksia ja yli 100 herukkapensasta. Kun saimme runsaasti satoa, eikä meillä ollut kellaria, ostimme ensimmäisen 500-litraisen pakastimen. Syksyisin se pullisteli. Emme omistaneet autoa. Fillaroimme hoitamaan viljelyksiämme, kummallakin lapsi tarakalla.
 |
| Muutimme "vanhaan taloon" (ylhäällä vasemmalla) 1975, kun mies alkoi rakentaa "uutta taloa" (alhaalla) |
Saimme rakentamista varten Avaralainan. Lähtökohtana oli mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen omin voimin. Ulkopuolista työvoimaa oli sähkömies ja miehen veli, joka auttoi rungon pystyttämisessä ja muurauksessa. Miehen ensimmäinen ammatti oli putkiasentaja, mistä oli iso apu. 1976 saimme kolmannen tyttären. Vuoden 1977 tammikuussa muutimme "uuteen taloon".
 |
| Perheen kasvaessa laajensimme viljelyksiä ja taloa moneen otteeseen. |
Enimmillään ruokapöydässä on istunut 11 kotona asuvaa lasta+ pois muuttaneet kotona käydessään. Itsenäistyneet nuoret ovat voineet halutessaan hyödyntää kodin hillo-, mehu- peruna- ja juureskellarin antimia. Aika vähän he ovat niitä verottaneet. Ajattelen heidän omaksuneen kotoa omillaan pärjäämisen mallin. Olemme kyllä yrittäneet opettaa lapsille, että apua on lupa pyytää eikä sen vastaanottaminen ole häpeä. Monet lapsistamme viihtyvät luonnossa, kalastavat ja keräävät marjoja ja sieniä. "Minkä pienenä oppii........"
Meidän rakennukset ovat jo sen ikäisiä, että aina löytyy jotain korjattavaa.
Suurimpia haasteita remontille ovat olleet aika ja raha. Kumpaakin vapautuu, kun olemme toistaiseksi luopuneet matkahaaveista.
