Tervehdys kaikille lukijoille. Olemme nyt Uuden Seelaninn Pohjois-saarella, Aucklandissa.
Ensimmäiseksi tänne saavuttuamme, kiinnitin huomioni näihin eri lastensuojelu-organisaatioiden suuriin, vetoaviin julisteisiin katukuvassa: "Ota minut sijaislapseksi, anna minulle tulevaisuus". Uudessa Seelannissa, kuten monissa muissakin korkean elintason maissa, on valtavat tuloerot. Se heijastuu lasten hyvinvointiin. Sijaisperheistä on huutava pula. Sydämeen koskee, kun sijaisvanhempia on etsittävä tämän kaltaisilla menetelmillä. Suomessakin näkee lehdissä ilmoituksia, joilla etsitään sijais- ja tukiperheitä.
![]() |
Havupuumetsässä on satoja havupuulajeja. |
Auckland's Botanic Gardens on 64 hehtaarin laajuinen kasvitieteellinen alue Manurewassa, n. 30 kilometriä Aucklandin keskustasta. Ensimmäisen kerran maata kasvitieteelliseksi puutarhaksi ostettiin 1968. Alueen aktiivinen kehittäminen aloitettiin vuonna 1973. Puutarhat avattiin virallisesti yleisölle 1983. Samana vuonna julkaistiin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Visitor's Guide (Vierailijan opas). Oppaassa on yli 10 000 puutarhasta löytyvää kasvia. Vierailumme osui loppukesään, jolloin laajat nurmikot ovat muuttuneet vihreästä ruskeaksi. Vettä säästetään, joten nurmikkoja ei kastella.
Puutarhassa on aika-ajoin vaihtuvia näyttelyitä. Meidän vieraillessa oli esillä monia patsaita. Nämä tanssijat taitavat valssata puutarhassa pysyvästi.
Enpä ennen tiennyt Aaloe-puita olevan olemassakaan. Täällä kivikkopuutarhassa niitä on montaa eri lajia.
mahtavat 360° panoraamanäkymät jopa 80 kilometriin päähän.
Auclandin kotimme sijaitsee kilometrin päässä Sky Towerista talossa, jossa on vihreää ja sinistä.
Auclankd-museossa on runsaasti Uudesta Seelannista, sen sijainnista ja ihmisistä kertovia kokoelmia. Päivittäin voi nähdä maorien esityksiä. (Kuva esityksen esitteestä)
Sky Towerissa on mahdollisuus Sky Jumpiin, 192 metrin hallittuun vapaapudotukseen. Pudotukseen 53 kerroksesta Sky City Palace-aukiolle 85 km/h vauhdilla kuluu 11 pelottavaa sekuntia. Kun olimme tornissa katselimme lasin läpi kahden rohkean ihmisen yritystä ja suoritusta. Tyttö ei uskaltanut hypätä. Minä olin helpottunut, ettei tuo tärisevä tyttö syöksynyt alas korkeuksista.
Tämä mies oli rohkeampi. Hyppääminen maksaa 220 dollaria. Ehkä sen tuoma adrenaalipiikki on sen arvoinen. Itse en suostuisi hyppäämään, vaikka minulle maksettaisiin tuo 220 dollaria.
Hyvää karkauspäivää ja maaliskuuta!