Tapahtumia mummonmökissä asuvien mummon ja vaarin elämästä. He ovat ennakkoluulottomasti altistaneet itsensä, ja lukuisat lapsensa, elämän monimuotoisuudelle. Mummo ja vaari nauttivat tästä päivästä, mutta yrittävät varautua pahaankin päivään.
TERVETULOA BLOGIINI
Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.
Pienen Linnun tämän viikon Makrotex-haaste on Muistot 2020. Haaste löytyy täältä. Voit osallistua tavallisilla tai makrokuvilla. Meillä oli tänä vuonna kaksi uutta vuotta. Ensin Suomessa ja sitten kiinalainen uusivuosi Malesiassa. Vietimme vuoden alussa 10 viikkoa reissussa. Reissumme alkaessa olimme vielä onnellisen tietämättöminä koronasta.
Kuala Lumpurin huoneistomme uima-allas sijaitsi katolla.
Sydneyn oopperatalon lähes kaikki paikat olivat loppuunmyydyt, kun kävimme katsomassa
Luca Michettin tähdittämää Don Giovannia. Noin kuukautta myöhemmin koko Sydneyn oopperatalo desinfioitiin, kun koronatartunnan saanut laulaja-näyttelijä Rita Wilson oli esiintynyt siellä.
Surullisempia muistoja: Christchurch on kokenut kovia. 2011 vuoden maanjäristysten jäljet näkyivät vieläkin. Viime vuonna australialaismies teki Chrischurchissa tuhoisan moskeijaiskun, jossa kuoli yli 50 ihmistä.
Christchurchissa ja Wellingtonissa meillä oli mahdollisuus asua yksityiskodeissa rauhallisilla omakotialueilla. Koronan alkaessa levitä yhä kiihtyvällä vauhdilla, olimme siitä kiitollisia.
Wellingtonin liepeillä, Sanctuary Zealadissa, vaeltelimme eri pituisilla reiteillä. Rauhallista ja turvallista. Muita ihmisiä näki harvoin.
Auclandin Kiri Te Kanawa teatterissa näimme Käsittämättömän upean
Shen Yun esityksen. Vaikka koronaa pelättiin esitykset oli myyty loppuun.
Maaliskuussa kotiuduttuamme olimme kaksi viikkoa omaehtoisessa karanteenissa.
Upeaa italialaista musiikkia saimme kuulla Lahdessa Sibeliustalossa. Kiitos:
Sinfonia Lahti,
Antti Rissanen, kapellimestari
Maria Ylipää ja
Tero Harjunniemi, laulu!
Toinen mieleenpainuva esitys Lahdessa oli Lahden kaupunginteatterin esittämä upea Jekyll & Hyde. Konserteissa ja teattereissa on turvaväleistä huolehdittu kiitettävästi.
Parhaat muistot ovat kuitenkin perheenjäsenten ja ystävien kohtaamisista syntyneet. Kiitollisin mielin muistan vuotta 2020.
Kiitos kaikille blogissani vierailleille ja blogiani seuranneille tästä vuodesta!
Sain Puutarhahetki-blogin Tiiulta Kevään ja kesän muistot-haasteen, jonka hän oli saanutLappalainen etelässä-blogin Nilalta.
Kiitos Nila ja Tiiu mukavasta haasteesta.
Tämä haaste on ollut jo monessa lukemassani blogissa, niinpä en haasta ketään.
Jostain syystä kansioissani ei ollut sellaisia kevätkuvia, joita en ole jo julkaissut, niinpä minulla on tässä vain kesämuistoja.
Meillä on jo monta vuotta ollut kelloköynnöstä autotallin seinustalla. Tänä kesänä enää vain yksi taimi, koska päätin luopua pitkän esikasvatuksen vaativasta köynnöksestä.
Hankin kelloköynnöksen tilalle pinkkejä ja punaisia köynnösruusuja.
Enkö olekin tyylikäs? Kesäinen mustikka- ja kalareissu miehen kuvaamana.
Mielestäni en laiskottele koskaan, mutta mies ja lapset ovat ottaneet minusta tällaisia kuvia marjametsässä, kasvimaan laidalla ja monen muun työn äärellä.
Viimein tyttö oli jättämässä taakseen kaiken entisen: lastenkodin Saimi-tädin leipomat leivät ja Dessa-kissan. Iski armoton ikävä. Sitten hän ilkkui itseään. Entäs synkät susimetsät ja selkäsaunat? Mieli keveni. Syntyi hillitön tarve nauraa. Taivas leiskui sinisempänä.
-Tämä on meidän uusi kotimaa, uskomattomien mahdollisuuksien maa, Eino puheli hiljakseen, silittäen tytön päätä.
Laivan irrotessa laiturista, kaiuttimista soi viimeisen kerran tuttu, mahtipontinen marssi:
Jännittyneen, malttamattoman odotuksen vallitessa matka jatkui kohti Melbournea.
-Enää kaksi vuorokautta laivalla, joku suomalainen totesi.
-Pitkä matka alkaa olla lopuillaan.
-Uuden, paremman elämän alku häämöttää.
-Täältä sitä tullaan kultaa vuolemaan!
-Kouluissa näistä suomalaislapsista kasvaa uusia australialaisia, jotka eivät erotu Australiassa syntyneistä.
Viikon 47 krapusanat ovat tarve, ilkkua, armoton.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Susun blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.