TERVETULOA BLOGIINI

Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.

Translate

AIHEITA:

perjantai 4. lokakuuta 2019

ISÄ ITKETTÄÄ



Andren arki on sekasortoista.  Hoitajat vaihtuvat, Andren tavarat hukkuvat jatkuvasti, tytär ja vävy puhuvat laitoksesta. Andre on päättänyt jäädä kotiinsa, mutta onko tämä hänen kotinsa. Ainakaan huonekalut eivät ole tutuilla paikoillaan. Onko tuo nainen edes hänen tyttärensä? Ja kuka tuo mies on?


Ranskalaisen Florian Zellerin menestysnäytelmä Isä sai ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterissa 2.10.  ohjaajan Sini Pesosen tulkintana. Zellerin näytelmä kertoo muistisairaan isän ja huolestuneen tyttären dramaattisen tarinan.

Isä-Andre,  Aki Raiskio
Tytär-Anne, Raisa Vattulainen


Isää katsoessa saa kokea, miltä elämä tuntuu, kun muisti ei toimi, ja läheinen muuttuu yhä vieraammaksi.
Anne ja Paul (Tapani Kalliomäki)

Tytär on vaikean valinnan edessä: Pitäisikö hänen palkata isälle hoitaja, vai ottaa hänet luokseen asumaan, vaiko laittaa isä laitokseen. Omasta arjesta pitäisi selvitä ja parisuhdettakin hoitaa.
Hoitaja-Laura (Saana Hyvärinen)
Traaginen näytelmä laittoi miettimään lasten vastuuta vanhemmistaan ja millaista elämä on, kun muisti katoaa. 

Näytelmän lavastustus kertoi hienosti muistisairaan maailmasta, jossa huoneiden paikat vaihtuvat ja huonekalut ovat outoja .

 Esitys piti minut otteessaan loppuun asti. Huomasin monen muunkin kaivavan nenäliinan esiin. Riipaiseva näytelmä koskettaa monia, sillä  Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä. 
On arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.


Kaikki kuvat: Käsiohjelma

8 kommenttia:

  1. Ikääntyvän omaisen muistisairaus on kova paikka, sekä näyttämöllä että totena. Olen merkinnyt muistiin, kuinka me sisarukset huomasimme äitimme muistin muutokset. Hämmästyttävää kuinka pitkään joillakin ihmisillä (äidilläni) muistisairaus piileskelee ennen oireiden puhkeamista. Itseäkin tulee siinä mielessä tarkkailtua aktiivisesti. Lahden Kaupunginteatteri tekee hyviä esityksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totena tietenkin vielä rankempaa. Ihmetellä vaan täytyy, miten nuori näytelmäkirjailija on osannut kirjoittaa niin osuvasti.
      Minäkin yritän tarkkailla itseäni ja pakko tunnustaa, ettei muisti enää ole kuin ennen.
      Olen iloinen, että asumme näinkin lähellä teatteria.
      Mukavaa lokakuuta!

      Poista
  2. On aina hyvin koskettava ja pelottavakin tuo muistisairaus, johon voi sairastua kuka tahansa. Varmasti oli antoisaa eläytyä siihen taiteen keinoin. Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taiteen kautta alkaa miettiä monia asioista, joista itsellä on vain hyvin vähän kokemusta.
      Tuohan se onkin, ettei tältäkään sairaudelta vältämättä säästy, vaikka elämäntavat ovat terveelliset.
      Hyvää viikon jatkoa Marja!

      Poista
  3. Kyllä, appivanhemmat molemmat yhtäaikaa ja varsin nuorina. Sitä on kamalaa ja surullista katsoa ja tuntuu huutavalta vääryydeltä. Joten tämä näytelmä olisi taatusti saanut tunteet pintaan. Tärkeällä asialla. <3

    Sydämellistä viikonloppua Kirsti Kaija. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairaudet eivät tunnu koskaan oikeudenmukaisilta.
      Lähiomaiseni (äiti ja isäpuoli) välttyivät muistisairaudelta, mutta muut heidän sairautensa surettivat minua.
      Näytelmä muistisairaudesta oli herättelevä.
      Mukavaa viikon jatkoa Tiia!

      Poista
  4. Näytelmä oli varmasti vaikuttava. Valitettavasti tuo teema on itselleni sen verran herkkä aiheena, etten kykenisi näytelmää katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut monen ystäväni kertovan muistisairaista vanhemmistaan, mutta vasta tämän näytelmän myötä luulen jotain tajuavani siitä.

      Poista

Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi