JOKASÄÄN KENGÄT

Pienen Linnun MakroTex-haaste tälle viikolle on kengät.  Osallistua voit tavallisilla tai makrokuvilla täällä.

Olisipa kuin heppa - pärjäisi yksillä kengillä säällä kuin säällä.

Eilen ja tänään näin

 Eteinen on tähän aikaan vuodesta kaaoksen vallassa, kun sää vaihtelee päivittäin, pitää olla monenlaisia jälkineita ja tamineita esillä.

Toissapäivänä tarvitiin vedenpitävät jalkineet

SORSALINNUN VÄRIT

Ainon haasteen värikollaasiksi tälle viikolle löydät täältä. Samalla voit ihailla toisten kollaaseja.

5. POSTIKORTTI MARRAKECHISTA

Kun kuvasin haikaroita kuninkaanlinnan lähellä, linnan vartijat tulivat tarkastamaan kamerani, etten vain ollut kuvannut linnaa tai vartijoita.

Olemme jo kotona, joten otsikon pitäisi kai olla: Postikortti Orimattilasta, mutta koska kokosin postauksen Marrakechissa, olkoon 5. POSTIKORTTI MARRAKECHISTA. 
Marrakesh on yksi niistä kaupungeista, joita joko rakastat tai vihaat. Se on värikäs ja elinvoimainen,  mutta se on myös kaoottinen ja likainen. Minut kaupunki lumosi tuoksuillaan, äänillään, ruoalla ja väreillään. Kun vain annoin itseni ensin tottua liikenteeseen ja meluun. 
Marrakechin keskusta koostuu Medinasta - Vanhastakaupungista - 
ja Jamaan El-Fna-aukiosta.

Jamaan El-Fna-aukiolla voi nähdä kaikenlaisia esityksiä mm. käärmeenlumoajia. 

Aukiolla on kymmenittäin mehuasemia, joista saa ostaa hedelmistä puristettua raikasta tuoremehua.

Paikallinen munamies.

Ravintolan terassilta seurasimme, miten puutarhakojua pystytettiin Jamaan El-Fna-aukiolle. Isojakin puita roudattiin myytäviksi aaseilla ja miesten työntämillä kärryillä.

Ruoka

Marrakechissa on niin paljon uskomattomia ruokailupaikkoja, että pitäisi kirjoittaa kirja niiden kaikkien luetteloimiseksi. Täältä löytyy halvempia baareja ja hienoja ravintoloita. Jokaiselle mieltymysten mukaan. Marokkolaisessa keittiössä on afrikkalaisia, arabialaisia ja eurooppalaisia vivahteita. Ruoka valmistetaan kasviksista, lihasta ja kalasta yhdessä pähkinöiden, yrttien, mausteiden, tuoreiden  ja kuivattujen hedelmien kanssa. Lisukkeena on leipää, bulguria, riisiä tai couscousia. Ruoka on mausteista, muttei tulista.

🥙

Ateria aloitetaan pienillä kylmillä tai lämpimillä salaatilla. 

🥝🍒🥃

Jälkiruuaksi on tuoreita hedelmiä. Ateria päätetään makealla minttuteellä.

🥘
ninCouscous on Marokon kansallisruoka, joka valmistetaan durum- vehnästä. Berbereiltä peräisin oleva ruoka tarjotaan usein joko pataruoan tai muulla tavalla kypsennettyjen kasvisten tai lihan kanssa. Usein couscousiin lisätään pähkinöitä, rusinoita sekä muita kuivattuja hedelmiä.

🥟

Pastilla-piiraat tehdään lehtevästä, ohuesta taikinasta, jonka taikinakerrosten välissä on kyyhkystä tai kanasta, kananmunasta, jauhetusta mantelista ja sahramista valmistettu täyte. Suolaisen pastillan päälle sirotellaan kanelia ja tomusokeria, mikä tekee lopputuloksesta makeansuolaisen. 

🥣

Harira on keitto, jota syödään vuoden ympäri, mutta erityisesti ramadanin aikaan auringon laskettua. Mausteisen tomaatti- pohjaisen keiton ruokaisuutta lisäävät linssit, kikherneet ja liha, usein lammas.

🍵🐟

Chermoula on tuoreista yrteistä, valkosipulista ja mausteista valmistettu öljypohjainen vihreä kastike. Marokkolaiseen keittiöön kuuluvat olennaisesti myös kalaruoat, joiden kanssa chermoulaa usein tarjoillaan.

🍃🥃🍃

Minttutee on reilusti sokeroitu vihreän teen ja tuoreen mintun yhdistelmä. Oikeaoppisen, korkealta lasin yltä tapahtuvan kaatotekniikan väitetään olevan yhtä tärkeässä osassa kuin juoma itse. 

🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴🌴

Le Jardin Secret  

                         

                        Keskellä Le Jardin Secretia on viehättävä huvimaja.

Le Jardin Secret (Salaiselta puutarha), Medinassa sijaitseva puutarha on rauhallinen keidas, jossa on mukava levätä ja virkistäytyä Medinan hälyn ja ruuhkan keskellä. Le Jardin Secret perustettiin kuudennentoista vuosisadan jälkipuoliskolla, kun Saadin sulttaani Moulay 'Abd-Allah aloitti nykyisen Mouassinen-alueen kaupungistamisen ja rakensi paikalle palatsin. Palatsi tuhoutui ja puutarha villiintryi 1700-luvun loppupuolella Saadin-dynastian hajoamisen jälkeen. Kaid al-Hajj Abd-Allah U-Bihi otti maa-alueen haltuunsa 1800-luvun puolivälissä. Rakennettiin uusi palatsi, täysin Saadin aikakauden palatsia jäljitellen.                                            

                       

                       Huvimajan kaunis sisäkatto

 Pian kuitenkin sulttaani Muhammad IV epäili Kaid al-Hajj Abd-Allah U-Bihin havittelevan valtaa ja tapatti tämän myrkytetyllä teellä. Kiinteistö siirrettiin suuren tuomarin, qadi Moulay Mustapha:n haltuun. Vuonna 1912 tämä vaihtoi palatsin al-Hajj Muhammad Loukrissin Fezin kartanoon. Kun sulttaani vuonna 1912 karkotettiin, al-Hajj Muhammad Loukrissi muutti tähän palatsiin, jossa hän asui kuolemaansa eli vuoteen 1934 saakka. Tämän jälkeen omaisuutta ei enää hoidettu kunnolla, ja se ajautui pian   rappiolle. Ajatus rakennusten ja puutarhan palauttamisesta, ja niiden avaamisesta yleisölle syntyi vuonna 2008. Valtavien restaurointitöiden jälkeen Le Jardin Secret avattiin yleisölle kahdeksan vuotta myöhemmin.

                         

 Puutarhan alueelta löytyy kaksi kahvilaa, näyttelytiloja, näköalatorni  ja kirjakauppa.

                                

Medinan kujat  ovat täynnä häliseviä ihmisiä, hiljaisia alistuneen oloisia kerjäläisiä, aaseja jotka kuljettavat ihmisiä, ruokaa, rakennustarvikkeita ........                                                                               

    

Vanhaa kaupunkia ympäröivät muinaiset muurit ja se on pienten, kapeiden kujien labyrintti.
Medinassa on helppo eksyä. Jos matkustat Marrakechiin ja vierailet Medinassa, suosittelen  GPS-laitteen käyttämistä. Paperikartan kanssa olimme heti eksyksissä.      

            

Kokonaisia kissaperheitä on kaikkialla. Niillä on omat tarkat reviirinsä. En ole nähnyt kissoja ruokittavan. Sen sijaan olen nähnyt niiden syövän hiiriä tai rottia.
Ehkä kissoja suositaan juuri jyrsijöiden vuoksi.

            

                    

Puut ovat tiputtaneet lähes kaikki lehtensä reissumme aikana. Humala sen sijaan on vielä vihreä.

KIRJA

Pienen Linnun Makrotex-haaste tälle viikolle on kirja. Löydät haasteen täältä. Voit osallistua haasteeseen tavallisilla tai makrokuvilla.

Tällä viikolla olen lukenut  Elmer Diktoniuksen kirjoittamia novelleja, kirjeitä ja lehtiartikkeleita, sekä Sofi Oksasen Koirapuistoa.

❋

Tommi Kinnusen esikoisteoksen Neljäntienristeyksen olen lukenut heti sen ilmestyttyä. Kirjan henkilöt elävät juuri nyt vahvasti pääni sisällä. 

Lahden kaupunginteatterissa esitetään parhaillaan Paula Salmisen dramatisoimaa Neljäntienristeystä. 

Se on tarina neljästä sukupolvesta, salaisuuksista, vahvuudesta, heikkoudesta, poikkeavuudesta ja häpeästä.  

Kävin katsomassa esityksen.

Ennen esitystä Tommi Kinnunen osallistui  paneelikeskusteluun, jossa hän kertoi romaanin ja näytelmän teemoista ohjaaja Aino Kiven ja teatterinjohtaja Ilkka Laasosen kanssa. Haastattelijana toimi kirjastonhoitaja Maija-Kaisa Myllymäki. Saimme mm. kuulla, että Lahden kaupunginteatterin versiossa on myös kirjasta poisjääneitä kappaleita.

 Paneelin jälkeen Tommi + 14 muuta Kinnusta katsoivat näytelmän.

Tämän kohtauksen kuvasin Neljäntienristeyksen käsiohjelmasta.

Viime kuussa pääsin katsomaan Neljäntienristeyksen harjoituksia Lahden kaupunginteatterissa. Kulisseissa Aino Kivi, joka on sovittanut ja ohjannut sovittanut esityksen.

NÄEN PUNAISTA

Ainon kollaasi-haaste tälle viikolle on: Näetkö punaista? Löydät haasteen ja upeita kollaaseja täältä. Minun kollaasin nimi voisi olla  vaikkapa Tuhannen ja yhden yön tarinat.

Mallivärit

4. POSTIKORTTI MARRAKECHISTA

Ajurimme odottelee meitä, kun vierailemme Mellah:ssa. Mellah on Marrakechin juutalaiskortteli.

Marrakechiin voi tutustua monella tapaa. Uuden kaupungin puolella voit vuokrata pöyrän, ottaa taksin, paikallis- tai turistibussin, tai ehkäpä calechen (hevosten vetämät vaunut). Ne ovat turistien suosiossa. Niitä on kaikkialla Marrakechissa. Puolen päivän matkan vanhan kaupungin muurien ympäri maksaa 500–600 dirhamia. Jos lähdet mieluummin opastetulle tutustumiskierrokselle  kaupunkiin, sen ympäristöön tai kauemmas,  Marrakeshissa on paljon paikallisia matkatoimistoja, jotka tarjoavat erilaisia ​vaihtoehtoja. 

Jardins de la Menera 

Puutarhan paviljonkiin ja sitä ympäröivään pieneen puutarhaan, pääsee tutustumaan 70 dirhamin sisäänpääsymaksulla. Altaalle ja oliivitarhoihin ei ole pääsymaksua.

Nimi Menara on peräisin paviljongista pyramidikatolla (menzeh, tarkoittaa majakkaa), Vaikka kyseessä ei ole oikea majakka, kaikki korkeat rakennukset tunnetaan Marrakecissa nimellä menara. Puutarhan paviljonki rakennettiin 1500-luvun Saadi-dynastian aikana ja sen uudisti vuonna 1869 Marokon Abderrahmane-sulttaani, joka asui täällä kesällä.

Paviljonkia ja allasta ympäröivät hedelmätarhat ja oliivilehdot. Altaan avulla kastellaan ympäröivät puutarhat käyttämällä vanhaa maanalaisten kanavien järjestelmää nimeltään qanat. Vedenjakelu tapahtuu ainutlaatuisen hydraulijärjestelmän avulla, joka kuljettaa vettä vuorilta noin 30 km päässä Marrakechista.

Jardin Majorelle - Musée Yves Saint Laurent

Majorelle-puutarhan on suunnitellut ranskalainen taiteilija, Louis Majorelle. Vuonna 1923 Majorelle osti neljän hehtaarin tontin, joka sijaitsee Marrakechissa sijaitsevan palmulehdon vieressä ja rakensi talon marokkaiseen tyyliin. Vähitellen hän osti 10 hehtaaria lisämaata. Mailleen Majorelle perusti Jardins Majorellen. Siellä hän jatkoi kasvien istuttamista ja puutarhan kehittämistä n. 40 vuoden ajan. Siitä tuli hänen elämäntyönsä. 

Puutarhan ylläpito osoittautui kuitenkin liian kalliiksi. Vuonna 1947 Majorelle avasi puutarhan yleisölle pääsymaksua vastaan.  Lisäksi hän myi tonttialueita kasvavan puutarhan rahoittamiseksi. Avioeron jälkeen, 1950-luvulla, Majorelle oli pakotettu myymään talon puutarhoineen. Puutarhaa laiminlyötiin ja se rappeutui. Puutarha ja huvila löydettiin uudelleen 1980-luvulla. Muotisuunnittelija Yves Saint-Laurent ja Pierre Bergé ryhtyivät palauttamaan niitä entiseen loistoonsa.  

Nykyisin puutarhat, n. kaksi ja puoli hehtaaria, ovat avoinna yleisölle päivittäin. Niissä on huomattava kaktus- ja veistoskokoelma. Huvilassa toimii Berberimuseo, ja siellä on myös kokoelma Majorellen maalauksia. Majorellen entisestä studiosta on tullut Marrakechin islamilainen taidemuseo.

Puutarhakompleksin kehittäminen jatkuu. Puutarhojen voitot käytetään uusien hankkeiden rahoittamiseen. Lokakuussa 2017 Musée Yves Saint Laurent avattiin yleisölle kunnianosoituksena suunnittelijalle.  Museossa on mm. pohjoisafrikkalaisia ​​tekstiilejä, keramiikkaa ja koruja Saint-Laurentin henkilökohtaisista kokoelmista.
Jardin Majorelle ja Musée Yves Saint Laurent
 ovat Marrakechin merkittävä turistikohde, jossa käy yli 700 000 vierailijaa vuodessa.

Yves Saint-Laurent ja Pierre Bergé omistivat puutarhan vuosina 1980–2008. Yves Saint Laurentin kuoltua vuonna 2008 hänen tuhkansa siroteltiin Majorelle-puutarhaan. 

Hyvää viikonloppua!

MIKSI? 3. Postikortti Marrakechista

Miksi autot on parkkeerattu hevosten parkkipaikalle?

Pienen Linnun MakroTex-haaste tälle viikolle on miksi. Voit osallistua tavallisilla tai makrokuvilla täällä.

Miksi koirat on sidottu pyörään? Toinen on häkissä tarakalla.

Miksi kissat ovat näin kalliita? 1000 dirhamia on n. 100 euroa.

Miksi tekniikka on naamioitu palmuksi?

2. POSTIKORTTI MAROKOSTA

Tuli tunne, että Marrakechin vilinästä olisi mukava päästä maaseudun rauhaan nauttimaan luonnosta. Päätimme suunnata kohti Atlas-vuoria. Vuorten väliseen solaan päästyämme saimme todeta sen olevan täynnään erilaisia turistien houkuttelemiseksi rakennettuja ravintoloita ja käsityöpajoa myymälöineen. Mekin piipahdimme arganöljystä erilaisia kauneudenhoitotuotteita valmistavaan pajaan. Ostimmekin prsoriaksen hoitoon tarkoitetun saippuan ja voiteen tyttärelle.

Ihmetellessäni ravintoloiden ja pajojen määrää kuljettaja kertoi marrakechilaisten tulevan tänne kesäviikonloppusin hellettä pakoon. Pelkästään jokeen sijoitettuja ravintoloista oli vieri vieressä 10 kilometrin matkalla. Näihin ravintoloihin ei tulla hienoilla kengillä. Voin vain kuvitella kesän hulinan. Onneksi nyt oli hiljaista. Vain jokunen hassu ravintola oli auki vuorilla vaeltajia varten. Seutu on berberien asuttamaa.

Kun jäimme bussista aloittaaksemme vaelluksen, oppaat ja sellaisiksi tekeytyvät alkoivat lähestyä meitä toiveikkaasti. Turhaan, sillä meillä oli etukäteen varattu opas. Vuorille ei ole asiaa ilman opasta. 

Tuolla me vaelsimme. Puhelin näytti meidän kavunneen 49 kerrosta, ja kävelleen 8,9 km. Yli 30° helteessä matka tuntui  ikäisestäni pitemmältä. 1800 metrin korkeudessa ohut ilma laittoi puuskuttamaan nousuissa. Aika-ajoin nousu oli niin jyrkkä, että opas joutui kiskomaan mummoa ylös. Alamäissä jouduin tarraamaan polun varren orjantappuroihin hillitäkseni vauhtia. Hetkittäin iski korkean paikan kammo.

Reitti kulki upeissa vuoristomaisemissa. Linnun liverrys ja kirkkaiden purojen solina oli rauhoittavaa musiikkia korville.

Ekologinen jääkaappi vuoripuroa hyödyntäen. Tällaisia kioskeja oli reitin varrella muutama.

Siellä täällä näimme berberien kyliä.

Jos tulet joskus Marrakechiin, suosittelen retkeä vuorille. Jos pidät vaeltamisesta, retkiä on tarjolla paljon. Me teimme puolen päivän vaelluksen, mutta voit varata päivän tai useamman päivän reitin.

Vaeltaessa tuli nälkä. Herkulliset haudutetut, hiilillä kypsennetyt pataruuat saavat veden kielelle.

Jälkiruuaksi tietenkin oikein kaadettua minttuteetä ja laakson omia omenoita.

Terkkuja kaikille. Täällä netti pätkii usein, mutta yritän päästä kommentoimaan ja vastaamaan kommentteihin.