TERVETULOA BLOGIINI

Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.

Translate

AIHEITA:

lauantai 23. helmikuuta 2019

POSTIKORTTI COSTA RICASTA, Manuel Antonio

       Tuli tunne, että on päästävä suurkaupungista maaseudun rauhaan. San José  on täynnä ihmisiä, huumaavaa meteliä, pakoputkien pauketta ja hälyytysajoneuvojen sireenien ulinaa. 
    Tällä kertaa matkaamme Interbussilla kohti etelää. Kohteemme on  jälleen yksi Costa Rican monista kansallispuistoista. Parque Nacional Manuel Antonio on pikkuruinen kansallispuisto Keski-Tyynenmeren luonnonsuojelualueella. Jos joskus matkustatte tänne, kannattaa varata hotelli ajoissa, ettei käy kuin meille. Vapaita huoneita, viime hetken varaajalle, löytyi vain viiden tähden Paradorista. Reppumatkaajien varusteet eivät ole kaikkein asiallisemmat huipputyylikkäässä ympäristössä.
   Nacional Manuel Antonio-puiston vaikuttavat maisemat, upeat poukamat, valkoisena hohtavat hiekkarannat ja rehevät trooppiset sademetsät houkuttelevat tänne runsaasti matkailijoita. Ensimmäisenä päivänä lähdemme katamaraanilla merelle. Tyynimeri oli nimensä mukaisesti tyyni.
Kuva on katamaraanin miehistön ottama
 Aluksi aluksen miehistö esittelee meille  Manuel Antoniota mereltä käsin. Kuvassa meidän Parador-hotelli. Täällä sademetsät ovat hieman kuivuneet, kun ei ole pitkään aikaan satanut.
Päivän ohjelmanumeron tarjoavat lahden delfiinit. 
 Lounasaikaan erinomaisen avokado-pastasalaatin ja raikkaita tropiikin hedelmiä tarjoilee aluksen nelihenkinen miehistö.

 Pääsemme myös snorklaamaan. Turvallisuusjärjestelyt ovat hieman yliampuvat. Ennen veteen menoa katamaraanin henkilökunta sitoo pelastusliivin uumalle. Jos sen laittaa yllensä normaalisti, liivi estää snorklaamisen.
Kuva katamaraanin kuvaajan ottama
Pitkälle ei myöskään ole lupa mennä. Niinpä me kymmenkunta turistia keirrämme isoa kiveä peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
Tältä veden alla näyttää. (kuva katamaraanin kuvaajan)
Vesillä olon aikana taivas tummenee Tässä Parador-hotellin vanhempi osa eli päärakennus, jonka ylimmässä kerroksessa huoneemme on. Näiden pilvien toivottiin antavan sadetta kuivuudesta kärsivälle seudulle. Toisin käy.

10 kommenttia:

  1. You had a wonderful trip! Thank you for fantastic photo reportage from this beautiful exotic place!
    Happy Sunday !

    VastaaPoista
  2. A great post! I love your blog < 3
    I am following you and invite you to me
    https://milentry-blog.blogspot.com

    VastaaPoista
  3. Thank you Karolina for your comment.
    Thank you also for the invitation <3
    I joined to be a reader of your blog
    Wonderful February to you!

    VastaaPoista
  4. Ihanaa sinisyyttä, kesäistä säätä kauneimmillaan. <3

    Ihanaa uutta viikkoa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Tiia, Ihanaa uutta viikkoa sinulle myös <3
      Silmiä häikäisi :)

      Poista
  5. Upeaa lomailua, paljon te jaksatte kiertää ja seikkailla, snorklatakin! Vaan en ihmettele, kyllä noissa maisemissa mieli ja ruumis lepäävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eeva,
      Ikä tekee sen, että päivistä ottaa irti mahdollisimman paljon, Kiitollisena siitä, että vielä jaksaa ja tietoisena siitä, ettei ehkä enää kauaa.
      Mukavaa tätä viikkoa sinulle!

      Poista
  6. Yhdyn Eevaan, että teillä on paljon energiaa kierrellä eri paikoissa, jotka kaikki näyttävät upeita.

    VastaaPoista
  7. Kiitos Marja, vastaankin sinulle samoin kuin Eevalle.
    Ikä tekee sen, että päivistä ottaa irti mahdollisimman paljon, Kiitollisena siitä, että vielä jaksaa ja tietoisena siitä, ettei ehkä enää kauaa.
    Mukavaa tätä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista

Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi