Vuonna 1972 perustettu Parque Nacional Manuel Antonio on Costa Rican pienin luonnonsuojelualue, vain 1612 hehtaaria maata ja lisäksi merialue. Kansallispuisto on tunnettu kauniista rannoistaan ja retkeilyreiteistään. Vuonna 2011 Forbes listasi Manuel Antonion maailman 12:sta kauneimmaksi kansallispuistoksi. Vuosittain Manuel Antoniossa vierailee noin 150 000 matkailijaa. Huippusesongin aikana päivittäinen kävijämäärä on rajoitettu 600 vierailijaan.
Paras aika lähteä liikkeelle on varhain aamulla. Silloin näkee eniten eläimiä, eikä vielä ole kovin kuuma (n. 24-26 C°). Portilla reput tarkastetaan. Joiltakin puistoon pyrkijöiltä takavarikoidaan eväät. Puiston eläinten ruokkiminen on ehdottomasti kielletty. Juotavaksi kelpaavaa vettä saa matkan varrelta monesta pisteestä. Alueen infrastruktuuri pyrkii harmoniaan luonnon kanssa sitä jäljitellen. Tiukka ympäristönsuojelu tekee meihin vaikutuksen. Kävelysillatkin estävät luontoa tuhoutumasta.
Muutenkin on hyvä, että on nuo kävelysillat, sillä puistossa on myös käärmeitä.
Näemme mustia oravia,
laiskiaisia,
puita, joiden maan päällä kiemurtelevat juuret ovat miehen korkuisia
hauskan näköisiä - parsakaalia muistuttavia - puita,
mangrovea,
sammakoita, (joita näkee enemmän öisin)
kuivalla maalla eläviä rapuja,
apinoita, peuroja, pesukarhuja, pelikaaneja
monenlaisia pikkulintuja
ja liskoja.
ja rannalla apinoita, jotka kerjäävät ruokaa.
Liput puistoon maksavat eläkeläiseltä 8 dollaria. Oppaan kanssa useita kymmeniä dollareita enemmän. Oppaat ovat taitavia bongaamaan piileskeleviä eläimiä ja osaavat kertoa niistä, sekä puiston kasveista. Koska olemme varhain liikkeellä, emme ottaneet opasta. Silti näemme otuksia koko rahan edestä.
Extra bonuksena "kotimatkalla" San Joséen näemme vielä Jacossa río Tárcoles:n krokotiilit.
Muutenkin on hyvä, että on nuo kävelysillat, sillä puistossa on myös käärmeitä.
Näemme mustia oravia,
laiskiaisia,
puita, joiden maan päällä kiemurtelevat juuret ovat miehen korkuisia
mangrovea,
sammakoita, (joita näkee enemmän öisin)
kuivalla maalla eläviä rapuja,
apinoita, peuroja, pesukarhuja, pelikaaneja
monenlaisia pikkulintuja
ja liskoja.
Parque Nacional Manuel Antoniolla on oma hiekkaranta
Liput puistoon maksavat eläkeläiseltä 8 dollaria. Oppaan kanssa useita kymmeniä dollareita enemmän. Oppaat ovat taitavia bongaamaan piileskeleviä eläimiä ja osaavat kertoa niistä, sekä puiston kasveista. Koska olemme varhain liikkeellä, emme ottaneet opasta. Silti näemme otuksia koko rahan edestä.
Extra bonuksena "kotimatkalla" San Joséen näemme vielä Jacossa río Tárcoles:n krokotiilit.