ROSKAA JA KUONA-AINEITA

      Suomessa on hyvä asua. Meillä on korkeatasoinen terveydenhoito. Suomi on Euroopan johtava maa esim.  munuaissairauksien hoidossa. Meidän perheessä munuaissairaudet ovat sukurasite. Minä olen sairastanut agressiivisen munuaissyövän, joka on leikattu vuonna 2000. Kymmenen vuotta myöhemmin (2010) minun todettiin täysin parantuneen siitä ja 2005 todetuista syövistä.

    Suomessa n. 500 henkilöä vuodessa joutuu aloittamaan dialyysihoidon. Meillä yksi tyttäristä on elämää ylläpitävässä   dialyysihoidossa kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. 

    Tytär on valinnut peritoneaalidialyysin  eli vatsakalvodialyysin, jossa dialyysiliuos  valutetaan katetrin  kautta vatsaonteloon. Vatsaontelo toimii suodattimena kuona-aineiden ja ylimääräisen nesteen poistamiseksi kehosta. Pääsääntöisesti kone suorittaa nesteen vaihdon yöllä tyttären nukkuessa. Tytär on kytkettynä koneeseen 8-9 tuntia vuorokaudessa. Kone ilmoittaa äänekkäästi, jos sen toiminnassa on häiriöitä. Valitettavasti toisinaan se tekee sen 5-10 minuutin välein. Jotta saisi edes vähän nukutuksi, tyttären on silloin vaihdettava nesteet käsin. Käsin tehtävän nesteiden vaihdon  huono puoli on menetelmän sitovuus. Tässä hoitomuodossa nesteet on vaihdettava 4-5-kertaa vuorokaudessa.

 Hygienia on tärkeää, sillä vatsakalvodialyysissä on suuri riski sairastua vatsakalvontulehdukseen.

  Apteekki toimittavat sovittuina aikoina kolmen litran pusseihin pakatut, lääkärin määräämät dialyysinesteet suoraan kotiin. Yleensä kerralla tuodaan 1–2 viikon nesteet. Muut tarvikkeet annetaan joko sairaalasta tai terveyskeskuksesta. Dia­lyysinesteet ja välineet vaativat melkoisesti varastotilaa kotona.

  

 Pieni ongelma  on dialyysihoidosta syntyvä jätteen määrä. Tyttären mies vie laatikko-, letku-, liitin-, pussi-, ym. jätteet kaatopaikalle, koska kaatopaikka sijaitsee lähellä. Tulee halvemmaksi viedä itse peräkärryllinen jätettä parin viikon välein, kuin tulisi tilata roska-astioiden tyhjennys tavallista useammin.

 Mökkeily ja matkailu onnistuvat dialyysihoidonkin aikana, sillä dialyysinesteet voi tilata useisiin matkakohteisiin tai ottaa mukaan mökille.Tytär on tyytyväinen sairauden aikana saamaansa hoitoon ja siihen, että on saanut itse olla mukana dialyysin hoitomuodon valinnassa.  

  Tällä hetkellä Suomessa n. 400 henkilöä odottaa elinsiirtoa.

Meillä sisarukset ovat lupautuneet munuaisen omaisluovuttajiksi. Mutkia matkaan tuli, kun yhdellä sisaruksista todettiin luovutuksen estävä munuaissairaus ja kahdella muulta kokeiden tulokset vaativat munuaisbiopsiaa (koepalan ottoa) mahdollisen munuaissairauden poissulkemiseksi. 

  Toivoa emme ole menettäneet. Jos sisaruksillakin on sairaus, on hyvä että se havaitaan mahdollisimman varhain. Epätietoisuus on pahinta. Samalla kun sisaruksia tutkitaan, tytär on myös elinsiirtolistalla. Kysymyksessä ei ole jono, jossa siirrännäisen saa järjestyksessä. Hyvällä onnella tytär voi saada vieraan aivokuolleen luovuttajan munuaisen, jos sopiva löytyy. Sopivuus määritellään kudostyypin yhteensopivuudella ja veriryhmällä.

Odottavan aika on pitkä.

Allaolevasta kuvasta ja tekstistä selviää, miten kotidialyysi toimii:

(munuais- ja masaliiton sivuilta)

Dialyysi käsin

Jatkuvassa peritoneaalidialyysissä (CAPD eli Continuous Ambulatory Peritoneal Dialysis) eli käsivaihdoissa dialyysinesteet vaihdetaan 4–5 kertaa vuorokaudessa. Dialyysineste valutetaan vatsaonteloon ja annetaan vaikuttaa joitakin tunteja. Sen jälkeen vatsaontelossa ollut neste valutetaan ulos ja puhdas dialyysineste laitetaan tilalle. Näin dialyysi toimii jatkuvasti ja vastaa eniten omien munuaisten toimintaa.

Nesteen vaihdon voi sovittaa omaan päiväohjelmaansa ja sen voi tehdä missä tahansa puhtaassa paikassa. Dialyysinesteet on pakattu 1,5–3 litran pusseihin.

         Koneellinen dialyysi

Automaattinen peritoneaalidialyysi (APD eli Automated Peritoneal Dialysis) toteutetaan koneen avulla yleensä öisin. Dialyysinesteen sisään- ja ulosvaluttamisen tekee dialyysikone, johon ohjelmoidaan potilaalle sopiva nesteenvaihto-ohjelma.

Koneeseen laitetaan illalla yön aikana tarvittava nestemäärä, ja nukkumaan mennessä kytketään katetri koneen letkusysteemiin. Konehoito kestää yleensä 8-9 tuntia. 

TALVEN MERKIT

Pienen Linnun Makrotex-haaste on täällä

Yksi talven merkeistä on, kun aamulenkillä näkee ilman taskulamppua. Ohutkin lumikerros valaisee.

Erilaiset valoviritykset pihalla ovat varma merkki talvesta.

Koirien luistelurata on jäätynyt.

IKKUNA- JA OVIREMONTTI

Me otimme 1970-luvulla rakennetun talomme remontissa aimo loikan eteenpäin vaihdattaessamme

vanhojen tilalle LämpöLuxin ovet ja ikkunat. Tarkoitus on jatkaa talon kunnostustyötä ensi kesänä. 

 Ikkunoiden ja ovien asennus kävi nopeasti ja siististi. Vaikka  talo on iso, vaihtoon meni vain viikko. Koska elämme marraskuuta ja talossa asuu lapsia, oli ensiarvoisen tärkeää,   etteivät ikkuna-aukot olleet pitkään ilman laseja.

Talomme ennen ikkuna- ja ulko-oviremonttia

Lämmityskulut ovat nyt varmasti pienemmät kuin vanhojen ikkunoiden aikana. Kuinka paljon pienemmät  selviää tulevana talvena.

LämpöLuxin täydellinen avaimet käteen palvelu piti sisällään:

• Suunnittelun ja mittauksen
• Ikkunoiden ja ovien toimituksen
• Asennustarvikkeiden toimituksen
• Työskentely-ympäristön suojauksen
• Vanhojen ikkunoiden ja ovien purkamisen
• Uusien asentamisen ja eristämisen
• Viimeistelylistojen, smyygien, vuorilautojen ja vesipeltien asennuksen
• Rakennus- ja purkujätteiden poiskuljetuksen
• Vanhojen ikkunoiden ja ovien kierrätyksen
• Ikkunoiden huolto- ja käyttöohjeet
• Kotitalousvähennystodistuksen
• Takuun

Kiitos LämplöLux onnistuneesta ikkuna- ja oviremontista. Erityiskiitoksemme menevät ripeille asentajille. 

Kokemuksemme perusteella voimme suositella LämpöLuxia muillekin. Tiimin asiantuntevuus tekee ikkuna- ja oviremontin tettäjälleen vaivattomaksi.

PUUTARHAMUISTOJA

 Sain Nilalta Lappalainen Etelässä-blogista tämän puutarhamuistoja-haasteen. Kiitos haasteesta Nila. Haaste löytyy täältä. 

 Marraskuussa iltojen pimetessä on ihana nauttia viime kesän satoa takkatulen ääressä.

Tässä tämän haasteen säännöt:

- Tee postaus siitä mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tällä kaudella (siitä lähtien kun esikasvatuskausi alkoi päättyen tähän hetkeen)

- Kerro postauksessasi että haaste sai alkuunsa Maatiaiskanasen Elämää blogista Hilulta.

- Kerro keneltä itse sait haasteen. Ja haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan.

- Käy kirjoittajamassa postauksesi Maatiaiskanasen Elämää blogin " viisi parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta "  löytyy täältä - haastepostauksen kommenttikenttään ,

niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan.

Minä kierrän haasteen säännöt, enkä haasta ketään. Tästä voi halutessaan ottaa kopin.
Anteeksi Nila ja Hilu.

Muistoni uusimmasta vanhimpaan:

5. Tunnen suurta tyydytystä heinä-, elo- ja syyskuussa, kun saan kerätä kesän satoa

4.  Pitkin kesää pitää pysähtyä katselemaan kukkia

3. Kesä-heinäkuussa kasvimaa tuottaa suuhun pantavaa ja mielihyvää

2. Kesäkuuhun iloa tuovat rhodorendronit

1. Tästä kaikki maaliskuussa alkoi

KARKKI

Pienen Linnun Makrotex-haate löytyy täältä

Kuvan nimi: Pihistetty lapsilta.

IHMEITÄ?

Luonnossa liikkuessa näkee marraskuussakin kaikkea ihmeellistä

Ihmeeltä tuntuu, että voitin Sarin kotona blogin arpajaisissa tämän runokalenterin. Ihme se on siksi, että harvoin osallistun arpajaisiin ja vielä harvemmin voitan mitään. Yleensä otan osaa vain, kun voittona on jotakin, mitä oikeasti tarvitsen tai käytän.
Kiitos Sari kivasta yllätyksestä, jonka posti toi viime viikolla. ❤️

Mukava yllätys oli myös, kun Lämpöluxin kautta tilatut ikkunat tulivat tehtaalta sovittuna aikana eli viime viikolla. Moni arveli, että meitä vanhuksia retkautettiin ikkuna- ja oviremontista sopiessa.

Kuten kuvasta näkee 1970-luvulla rakennetussa talossamme on korkea aika tehdä  ikkunoiden ja ulko-ovien vaihto uusiin, lämmityskustannuksia alentaviin.  Pelkkä  maali ei enää auta. Tilasimme uudet ikkunat ja ulko-ovet Lämpöluxilta.

Sovimme yrityksen johtajan kanssa, että seuraan remontin edistymistä blogissani. Tässä tapauksessa yhteistyö tarkoittaa sitä, että saimme alennuksen tilauksen loppusummasta. Sopimus ei sido minua kirjoittamaan ylistävää postausta, vaikkemme olisikaan tyytyväisiä tuotteisiin tai asennukseen.

Tänään saapuivat asentajat. Ensitöikseen he levittivät uudet matot lattioille. 

Alta aikayksikön ensimmäinen ikkuna oli vaihdettu. Asentajien lopettaessa tänään työt alakerrassa oli uudet ikkunat.  Jos remontti edistyy yhtä rivakasti ja siististi kuin alkoi, olen erittäin tyytyväinen Lämpöluxin kanssa tekemäämme sopimukseen. Pysykää kuulolla, miten remontti etenee jatkossa.   

LELU

Lunta odotellessa täytyy kelkkailla nurmikolla.  
Pienen linnun haaste täällä

 Meiltä löytyy vanhanajan lasten kokoa olevia vesikelkkoja neljä kpl.  Jaakko Kaikkonen on valmistanut ne meidän lapsille. Vaikka kelkat ovat olleet meillä  jo vuosia, ne ovat kestäneet toisinaan rajuksikin  yltynyttä menoa.

PALVELIJA-MONOLOGI

Martti Suosalo (kuva Lahden kaupunginteatterin esitteestä)

Yleisön pyynnöstä uusintavierailuna Lahden kaupunginteatterissa Martti Suosalon monologi Palvelija. Kävimme eilen miehen kanssa katsomassa sen.Palvelija kertoo rikosylikomisario Jylhämöstä, joka tulee näyttämölle pitämään seminaariluennon aiheesta: "Ihmisen luonne rikospoliiisin näkökulmasta".Rikoskomissaarion lisäksi näytelmässä esiintyy eri palvelualojen ammattilaisia. Palvelija on Kari Hotakaisen Helsingin kaupunginteatterille kirjoittama monologinäytelmä. Siinä tarkastellaan eri palvelualoilla työskenteleviä. Ovatko he "vain" ammattilaisia, vai onko toisten palveleminen ihmisen syvin luonne. Ihminen kohtaa elämänsä kaikissa vaiheissa palvelualojen ammattilaisia, syntymässä auttavasta kätilöstä aina haudankaivajaan. Joilllekin palvelijan rooli sopii, toisia se alkaa ajan myötä kalvaa. Mitä ihmiseltä voi vaatia? Koska tulee raja vastaan? Mitä tapahtuu, kun raja ylitetään?Palvelija-monologin esittää Martti Suosalo ja hän on myös ohjannut esityksen. 

🌹

Martti Suosalo on minusta näyttelijöiden parhaimmistoa. Palvelija-monologissa mies vaihtaa roolista toiseen pienieleisesti, silti täydellisesti eläytyen. Vauhdikkaassa esityksessä on komiikkaa, jännitystä ja koskettavia kohtia. Juonen kulku ei minua yllättänyt, sillä olen lukenut Kari Hotakaisen Henkireiän. Monologi on vuorovaikutuksellinen. Rikoskomisario kysyy välillä kysymyksiä "seminaarin osanottajilta" eli katsomolta.  En ole koskaan aikaisemmin laulanut virttä teatterin katsomossa. Nyt lauloin. Monologi  herätti paljon ajatuksia. Loppupelissä paljon ihmisen elämässä on kiinni sattumasta. 
Jos sinulla on mahdollisuus mennä katsomaan Palvelijaa, suosittelen. Lahden kaupunginteatterissa se esitetään seuraavan kerran 12.12.2018 kello 19.00. 

VIIKONLOPUN KEMUT

Joskus samalle viikonlopulle kasaantuu monta kutsua. Viime viikonloppu oli yksi niitä viikonloppuja. Jouduimme jättämään jonkun menon väliinkin. 
Elämämme ensimmäistä kertaa mies ja minä saimme kutsun Halloween-bileisiin. Kiitos kutsusta Jutun Vintin Jutu ja Jumit Mänin Tea.

Jutun Vintin koristelussa oli nähty vaivaa.

Koristelu sopi teemaan.

Tarjolla oli myös teemaan sopivaa pikkupurtavaa.

Aluksi vierastin Halloween-sanaa. Sitten muistin Kekrin, vanhan kansan yhteisöllisen sadonkorjuujuhlan. Halloween tavallaan jatkaa vanhaa perinnettä. 
Ilta sujui rattoisasti erikoista juhlakansaa ihmetellessä. Myös miehellä ja minulla oli naamiaisasut, mutta itseä ei tullut kuvatuksi.
Vielä kerran kiitos Tea ja Jutu!

"Ei meidän nuoruudessa vaan ollut tuollaisia," Viivin vaarit päivittelevät .

Viikonloppuna vietimme myös Viivin 15-v synttäreitä. Monet lapsistamme ovat toivoneet tuossa iässä lahjaksi mopoa, mutta ei Viivi. Hän toivoi mönkijää.

Mummo tahtoo kyytiin
Onnea Viivi vielä kerran!

MARRASKUU

Piikainkyröntie, Orimattila

Pienen Linnun MakroTex-haaste on marraskuu. Kuvasin marraskuisia valonkahjastuksia.

  Isnäs

Montarintie, Orimattila

Hyyttärinkaari, Orimattila

OMA MAA

Kävimme katsomassa miehen kanssa Markku Pölösen ohjaaman draamaelokuvan Oma maa. Sen ovat käsikirjoittaneet Antti Heikkinen ja Markku Pölönen.

Kuva elokuvan mainoksesta

Leipomon omistavan Malmbergin perheen tytär Anni (Oona Airola) tutustuu veljensä kanssa rintamalla taistelleeseen Veikkoon (Konsta Laakso). Annin veli kuoli vihollisen väijytyksessä. Veikko ajautui varakkaan  perheen joulupöytään. Perheen äiti Ella (Marjaana Maijala) kutsuu Pohjois-Karjalan murretta puhuvaa ja ennen sotia metsätöissä työskennellyttä Veikkoa tukkijätkäksi. 

Anni ja Veikko rakastuvat. Annin vanhemmat eivät hyväksy liittoa. Annin isä Kalevi (Antti Virmavirta) haluaisi Annille paremman miehen. Anni jättää perheensä  ja muuttaa Veikon kanssa Pohjois-Karjalaan valtion sotakorvauksena Veikolle osoittamalle kylmälle tilalle. Nuoripari alkaa rakentaa tilaa järven rannalle, keskelle ei mitään. Kaikki on tehtävä alusta. On kaadettava puut. Raivattava peltoa. On rakennettava tuleva sauna, jossa asutaan, kunnes talo on valmis. On hankittava eläimiä ja rakennettava niille suojat. Onneksi on Annin hevonen, jota Veikko hoiti sen ollessa sotahevonen. Aluksi kaikki sujuu hyvin. On paljon työtä ja on myös rakkautta. Kuten usein käy, alkoholi aiheuttaa rypyn rakkauteen, vaikkei Veikko alkoholisti olekaan. 

Kuva elokuvan mainoksesta.

Tykkäsin elokuvasta. Nyt vanhana, kun identiteettini on vahvistunut suomalaiseksi, valitsen entistä useammin kotimaisen elokuvan. 

Tähän elokuvaan löytyy myös paljon samaistumispintaa, sillä teinivuosinani vanhempani omistivat pienen karjalaisten siirtolaisten raivaaman asutustilan Roineen rannalla Hauhon Miehoilassa. Ja minulla oli siellä "oma" hevonen Tuopin jäljet. Oikeasti hevosen omisti isäpuoleni sisar Lullan Helo, joka oli ostanut sen iskelmän Tuopin jäljet (alla) sanoituksesta saamillaan Teosto-korvauksilla. Hän toi hevosen, jonka oikeaa nimeä en muista, isäpuolelleni hoidettavaksi.

Elokuvan aihe koskettaa läheisesti monia. Mieheni perhe on Karjalan evakkoja, joille myönnettiin sotakorvauksena maat tilaa varten Orimattilan pappilan maista. 

 Jos pidätte kotimaisesta elokuvasta, menkää ihmeessä katsomaan tämä. 

Hyvää pyhäinpäivää  ja viikonloppua!