Suomessa on hyvä asua. Meillä on korkeatasoinen terveydenhoito. Suomi on Euroopan johtava maa esim. munuaissairauksien hoidossa. Meidän perheessä munuaissairaudet ovat sukurasite. Minä olen sairastanut agressiivisen munuaissyövän, joka on leikattu vuonna 2000. Kymmenen vuotta myöhemmin (2010) minun todettiin täysin parantuneen siitä ja 2005 todetuista syövistä.
Suomessa n. 500 henkilöä vuodessa joutuu aloittamaan dialyysihoidon. Meillä yksi tyttäristä on elämää ylläpitävässä dialyysihoidossa kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi.
Tytär on valinnut peritoneaalidialyysin eli vatsakalvodialyysin, jossa dialyysiliuos valutetaan katetrin kautta vatsaonteloon. Vatsaontelo toimii suodattimena kuona-aineiden ja ylimääräisen nesteen poistamiseksi kehosta. Pääsääntöisesti kone suorittaa nesteen vaihdon yöllä tyttären nukkuessa. Tytär on kytkettynä koneeseen 8-9 tuntia vuorokaudessa. Kone ilmoittaa äänekkäästi, jos sen toiminnassa on häiriöitä. Valitettavasti toisinaan se tekee sen 5-10 minuutin välein. Jotta saisi edes vähän nukutuksi, tyttären on silloin vaihdettava nesteet käsin. Käsin tehtävän nesteiden vaihdon huono puoli on menetelmän sitovuus. Tässä hoitomuodossa nesteet on vaihdettava 4-5-kertaa vuorokaudessa.
Hygienia on tärkeää, sillä vatsakalvodialyysissä on suuri riski sairastua vatsakalvontulehdukseen.
Apteekki toimittavat sovittuina aikoina kolmen litran pusseihin pakatut, lääkärin määräämät dialyysinesteet suoraan kotiin. Yleensä kerralla tuodaan 1–2 viikon nesteet. Muut tarvikkeet annetaan joko sairaalasta tai terveyskeskuksesta. Dialyysinesteet ja välineet vaativat melkoisesti varastotilaa kotona.
Pieni ongelma on dialyysihoidosta syntyvä jätteen määrä. Tyttären mies vie laatikko-, letku-, liitin-, pussi-, ym. jätteet kaatopaikalle, koska kaatopaikka sijaitsee lähellä. Tulee halvemmaksi viedä itse peräkärryllinen jätettä parin viikon välein, kuin tulisi tilata roska-astioiden tyhjennys tavallista useammin.
Mökkeily ja matkailu onnistuvat dialyysihoidonkin aikana, sillä dialyysinesteet voi tilata useisiin matkakohteisiin tai ottaa mukaan mökille.Tytär on tyytyväinen sairauden aikana saamaansa hoitoon ja siihen, että on saanut itse olla mukana dialyysin hoitomuodon valinnassa.
Tällä hetkellä Suomessa n. 400 henkilöä odottaa elinsiirtoa.
Meillä sisarukset ovat lupautuneet munuaisen omaisluovuttajiksi. Mutkia matkaan tuli, kun yhdellä sisaruksista todettiin luovutuksen estävä munuaissairaus ja kahdella muulta kokeiden tulokset vaativat munuaisbiopsiaa (koepalan ottoa) mahdollisen munuaissairauden poissulkemiseksi.
Toivoa emme ole menettäneet. Jos sisaruksillakin on sairaus, on hyvä että se havaitaan mahdollisimman varhain. Epätietoisuus on pahinta. Samalla kun sisaruksia tutkitaan, tytär on myös elinsiirtolistalla. Kysymyksessä ei ole jono, jossa siirrännäisen saa järjestyksessä. Hyvällä onnella tytär voi saada vieraan aivokuolleen luovuttajan munuaisen, jos sopiva löytyy. Sopivuus määritellään kudostyypin yhteensopivuudella ja veriryhmällä.
Toivoa emme ole menettäneet. Jos sisaruksillakin on sairaus, on hyvä että se havaitaan mahdollisimman varhain. Epätietoisuus on pahinta. Samalla kun sisaruksia tutkitaan, tytär on myös elinsiirtolistalla. Kysymyksessä ei ole jono, jossa siirrännäisen saa järjestyksessä. Hyvällä onnella tytär voi saada vieraan aivokuolleen luovuttajan munuaisen, jos sopiva löytyy. Sopivuus määritellään kudostyypin yhteensopivuudella ja veriryhmällä.
Odottavan aika on pitkä.
Allaolevasta kuvasta ja tekstistä selviää, miten kotidialyysi toimii:
(munuais- ja masaliiton sivuilta)
Dialyysi käsin
Jatkuvassa peritoneaalidialyysissä (CAPD eli Continuous Ambulatory Peritoneal Dialysis) eli käsivaihdoissa dialyysinesteet vaihdetaan 4–5 kertaa vuorokaudessa. Dialyysineste valutetaan vatsaonteloon ja annetaan vaikuttaa joitakin tunteja. Sen jälkeen vatsaontelossa ollut neste valutetaan ulos ja puhdas dialyysineste laitetaan tilalle. Näin dialyysi toimii jatkuvasti ja vastaa eniten omien munuaisten toimintaa.
Nesteen vaihdon voi sovittaa omaan päiväohjelmaansa ja sen voi tehdä missä tahansa puhtaassa paikassa. Dialyysinesteet on pakattu 1,5–3 litran pusseihin.
Koneellinen dialyysi
Automaattinen peritoneaalidialyysi (APD eli Automated Peritoneal Dialysis) toteutetaan koneen avulla yleensä öisin. Dialyysinesteen sisään- ja ulosvaluttamisen tekee dialyysikone, johon ohjelmoidaan potilaalle sopiva nesteenvaihto-ohjelma.
Koneeseen laitetaan illalla yön aikana tarvittava nestemäärä, ja nukkumaan mennessä kytketään katetri koneen letkusysteemiin. Konehoito kestää yleensä 8-9 tuntia.