TERVETULOA BLOGIINI

Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.

Translate

AIHEITA:

maanantai 15. lokakuuta 2018

VANHAN MUSIIKIN LUMOISSA

Lahden kaupunginteatteri.
Lahden kaupunginteatteri (kuva oma)
Kävimme lauantaina katsomassa Maria von Trappin omaelämäkertaan perustuvan Sound of Musicin Lahden kaupunginteatterissa. Maria von Trappin romaanin pohjalta on tehty ainakin kaksi saksalaista elokuvaa. Elokuvahistorian tunnetuimpiin musikaaleihin lukeutuva The Sound of Music tehtiin alun perin Broadway-näyttämölle vuonna 1959. Kuusi vuotta myöhemmin siitä esitettiin ensimmäinen amerikkalainen elokuvaversio. Se voitti viisi Oscaria. 
Tämä versio lienee se, jonka olen nuorena nähnyt ja jonka laulut ovat jääneet soimaan päähäni niin, että muistan niitä vieläkin. Monelle muullekin ikäiselleni ovat varmasti tuttuja elokuvan laulut: Sound of Music, Favorit things, Climb every Mountain, Do re mi,  Something good, Edelweiss jne.
Kuva Sound of Music käsiohjelma
Tarina sijoittuu 1930-luvun lopun Itävaltaan. Nuori nunnakokelas Maria ei tahdo sopeutua luostarin hillittyyn ilmapiiriin. Lempeä abbedissa päättää lähettää Marian joksikin aikaa maailmalle, 7-lapsisen Trappin perheen kotiopettajattareksi.
Kuva Sound of Music käsiohjelma
Perheen pää, leskeksi jäänyt kapteeni von Trapp, on lapsikatrastaan kovalla kurilla kasvattava, tunteensa peittävä mies. Maria palauttaa ilon Trappin isoon kartanoon musiikin avulla. Rakkaus syttyy kapteeni von Trappin ja Marian välille. Eletään 30-lukua Itävallassa, jossa  on käynnissä kapteeni von Trappin vastustama natsimiehitys.
Kuva Sound of Music käsiohjelma

Esityksen musiikki ei minua jättänyt kylmäksi. Siitä vastasivat soitinmuusikkojen teatteriorkesteri kapelimestari Antti Vauramon johdolla. 
Ulla Raiskio Abbedissana, Anni Kajos Mariana, sekä lapset Trappin perheen lapsina lumosivat laulullaan.
Minua viehätti ja kiehtoi Minna Välimäen upea, loistelias  lavastus, joka toimii  näyttämökuvien vaihdossa  saumattomasti. Tapahtumat sijoittuvat vuoristomaisemaan, kapteeni von Trappin perheen kotiin, nunnaluostariin ja sen kappeliin, hautausmaalle ja Wieniin. Kaikkiin tapahtumapaikkoihin on lavastuksella luotu juuri oikea tunnelma. 
Kiitoksen ansaitsee myös Ilkka Laaksosen ohjaus.

Kävimme viime viikolla katsomassa Timo Koivusalon elo-

kuvan Olavi Virrasta. Jospa isäpuoleni olisi nähnyt tämän 

kunnianosoituksen Olavi Virralle. Elokuvan laulut ovat niitä 

samoja, joita Olavi Virtaa suuresti ihaileva isäpuoli lauloi 

minulle, kun olin lapsi.

 Vaikka itse olen ehkä vähän liian nuori fanittaakseni Olaa, 

    elokuva on katsomisen arvoinen.    


Kivaa tätä viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi