HULLAANTUMINEN VANHALLA IÄLLÄ

       Olemme jo pitkään kumpainenkin suhtautuneet varsin varautuneesti pitkäaikaisen kumppanin haalistuneeseen, nukkavieruun ulkonäköön. Viittä vaille, ettemme ole saaneet siitä allergista reaktiota. Kun olemme kohdanneet, olemme vaivihkaa kääntäneet katseen sivuun. Emme ole kuosissa itsekään, mutta jos joku loukkaa silmää riittävästi, sen niskaan voi kipata kaikki elämän pettymykset. Näin meillekin kävi.  

  Lähes kaikki on ollut tuon halvatun kulahtaneen terassin syytä. Sitten ystävä riensi apuun ja esitteli meille Virtasen. Aluksi Virtanen kuulosti liian hyvältä ollakseen totta. 

    Nyt olemme hullaantuneet Virtaseen. Kiitos vielä kerran yhteistyöstä Virtasen maalitehdas ja Orimattilan tapetti ja väri.

  Virtasen lisäksi olen hullaantunut näihin miehen köynnöskasveille tekemiin ritilöihin. Oletko sinä uudistanut jotakin vanhaa?

Mukavaa viikonloppua
ja
hyvää alkavaa kesäkuuta!

KAUNEUTTA KAIKKIALLA

Miten minä rakastankaan kesän aamuisia kävelyretkiä metsässä ja suolla. Tämä on ollut mahtava toukokuu. Kullerot, leinikit, metsäkurjenpolvet, rentukat, metsäorvokit, kielot, niittyvilla ja monet muut kukkivat. Luonto on täynnä tuoksuja. Linnut livertävät. Marjoista lakat, vadelmat, mustikat, puolukat, mesimarjat ja juolukat ovat kukassa. Mieli on täynnä kiitollisuutta.

  Pihlajankukan tuoksu ei ole hyvä, mutta kaunis sekin on katsella.

Kettu-Repolainen vakoilee meitä, vai näkeekö se varjossa lymyävän jäniksen.

Topin on otettava päivittäinen aamukylpynsä.

Kotipihaan päästyämme saamme ihailla rodojen  kukkia.

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

ÄLÄ TEE TÄTÄ LASTEN KANSSA

          Meidän tomaatit näyttävät tässä vaiheessa vielä hyvinkin reheviltä. Syynä ovat varkaat.  Tiedäthän ne rungon ja oksan väliin kasvavat ylimääräiset haarat. Ne tulisi poistaa vähintäin kerran viikossa. 

       Tätä hommaa en suosittele tehtäväksi lasten kanssa, ettei käy kuin minulle kerran. Poika tuli viereen, kun katkoin sormillani pieniä varkaita. Hän katsoi minua, mutta ei sanonut mitään. Selitin hänelle mitä teen. Myöhemmin tapasin hänet kasvihuoneesta katkomassa tomaattien varsia. "Mä autan sua ja otan nääkin varkaat pois", kuului selitys.

           Kun siirsimme tomaatit kasvihuoneeseen, laitoimme laatikoihin multaa vain puoleen väliin. Tänään lisäsimme multaa. Näin tomaatit kehittävät vielä uusia juuria peittoon jäävään varteen.   
Tänä vuonna mummon muheva, edullinen ja hyvälaatuinen puutarhamulta on Tokmannilta. Kiitos yhteistyöstä.

        Samalla mies sitoi  tomaatit ja viritti niille tukilangat.  

     Kätevä mieheni asensi  kasvihuoneeseen Blumat-kastelujärjestelmän (Kivikankaalta, josta myös edullinen kasvihuone). Systeemi säästää aikaa ja hermoja. Se ei tarvitse sähköä, eikä myöskään välttämättä vesihanaa tai painevettä. Jokainen kasvi saa vettä sitä mukaa, mitä tarvitsee.

            Kun kerran putkitöihin ryhtyi, mies asensi samalla käsienpesulavuaarin toiseen huussiin. Meille on hankittu isolle pihalle kaksi huussia, ettei lasten tarvitse juosta kesken leikkien sisälle vessaan. Venäjänsininen maali huussin seinissä torjuu kärpäsiä.

       Olen katkonut tulppaanien siemenkodat niiden kukittua. Näin siksi, etteivät kasvit käytä energiaansa  siementen kasvattamiseen, vaan energia menee sivusipuleille, jotka kukkivat seuraavana vuonna. 

      Tätäkään hommaa ei välttämättä kannata tehdä perheen pienempien kanssa. Otin joskus lapset avukseni. Seurauksena oli, että he napsivat muista kukista kaikki kukkanuput sillä aikaa, kun olin laittamassa ruokaa. 

       Meillä on otettu lapsia mukaan töihin. He ovat oppineet nopeasti ja heistä on ollut suuri apu. Muutama kämmi on käynyt. Kuten silloinkin, kun poika oli mukana aitan maalaamisessa. Kun selkämme käänsimme, hän olikin jo maalaamassa talon keltaista tiiliseinää punaiseksi. Onneksi oli kyseessä punamulta, eikä öljymaali. Tai silloin, kun yksi pojista veti tuliset hiilet pönttöuunista keskuspölynimurin sisuksiin.  Voit lukea vaarallisesta tilanteesta täältä. 

        Oletko sinä ottanut lapsia mukaan  kodin askareihin?

Akileijat aloittelevat kukintaansa.

Hyvää toukokuun viimeistä viikkoa!

PINKKIÄ, LILAA JA RIPAUS MUITA VÄREJÄ

Olen Suven sisässä (täällä meidän pihassa) 

"Olen suven sisässä.
Meitä on tässä monta. 
Kukantähdet katsovat,
lehvät koskettavat
kallio lämmittää, tuuli ja aalto
vuorotellen hyväilevät.
Mikäs minun suvessa olla"
(Helka Haapasalo)

          Kesäistä lauantaita!

EPÄONNINEN KUVAUSREISSU

Lauantai:

     Suunnistimme suurin odotuksin kohti Helsinkiä ja yliopiston kasvitietteellistä puutarhaa, jossa minusta piti ottaa voimauttavia valokuvia. Mukana oli nuorisoa. Heidät oli tarkoitus viedä Linnanmäelle kuvausten ajaksi. 
     Mäntsälässä auto teki tenän. Se kulki maksimissaan 40 km. tunnissa. Ohjekirja esille ja soitto Matkaturvaan, josta saimme luvan jatkaa matkaa, mikäli auto toimisi moottorin uudelleen käynnistämisen jälkeen. Pari kilometriä huristimmekin moottoritietä muun liikenteen vauhdilla. Sitten tuli stoppi.
     Matkaturvasta luvattiin järjestää paikalle hinausauto ja sijaisauto. Ongelma tuli siitä, ettei seitsemän hengen sijaisautoja ollut. Melkein kolmen tunnin moottoritiellä seisovassa autossa istumisen jälkeen, saimme lopulta viiden hengen sijaisauton. Enää ei ollut haluja lähteä Helsinkiin, sillä yhden oli mentävä hinausauton kyydissä Lahteen, kun emme kaikki sopineet sijaisautoon.

     Kun pääsimme Lahteen, painuimme ensimmäiseksi syömään. Yksi aikuisista ajoi nuorison kotiin. Kuvaaja ja minä suunnistimme Lanun Veistospuistoon. En edes viitsinyt vaihtaa vaatteita, vaan kuvat otettiin matkamekossa, jonka väristä en ole koskaan pitänyt. Se on mielestäni sopimaton 70-vuotiaalle. 
    Kuvia otettiin ainakin sata. Mallina olo oli hauskaa. Poseeraaminen tuntuikin luontevalta. Kuvaaja oli kannustava. Päivä oli - autosta huolimatta - antoisa. Oikeasti voimaannuin. Kun näin kuvat koneella, tykästyikin tähän vanhaan virttyneeseen trikoomekkoon.
    Juuri nyt kaikki hedelmäpuut kukkivat runsain kukinnoin. Pihalla ja metsässä käy melkoinen surina, kun hyönteiset pörräävät kukkien kimpussa. 

Sunnuntai:

 Vietimme ison suvun voimin tyttärentyttären Viivin konfirmaatio-juhlaa. Suvun suuruudesta kertoo jotain sekin, että juhlassa oli neljä vauvaa. Parin viikon päästä on Viivin Roosa-siskon lakkiaiset. 

     Kyllä nykyajan lapset kehittyvät varhain. Lapsenlapsenlapsi Isla on kahdeksan kuukautta vanha ja kävelee tuetta. Neiti vaatii  lukemaan itselleen komentamalla: "Kiija!"

Kaikkea kaunista teidän viikkoonne!