HYVÄÄ UUTTA VUOTTA

Hyvää uutta vuotta - kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseen 🥂

Silmäys viime vuoteen

kolmas ja viimeinen osa

Irkutskista Venäjältä junamatkamme jatkui kohti Mongoliaa. Aluksi suuntasimme kohti Gobin autiomaata. Tarkemmin Bulgan Aymagiin. Mongoliassa yövyimme jurtissa. Vain Ulan Batorissa majoituimme hotelliin. Osa Gobista vastasi odotuksiani. Se oli perinteistä hiekka-aavikkoa kameleineen. Osa oli kivikkoista ja kallioista. Näimme mm. aitoja villihevosia. Vaikka päivät olivat lämpimiä, yöllä oli kylmää ja tuulista. Alla kuvakooste Mongoliasta.

         Pitkä junamatkamme päättyi helteiseen Kiinaan ja  Shanghaihin. Ennen Shanghaita piti nähdä joitakin Pekingin ja Xi'anin nähtävyyksiä.

Peking ja ympäristö:

1. Hutong-alue
2. Taivaallisen rauhan aukio
3. Kielletty kaupunki (palatsimuseoon oli kilometrien jono, jätimme väliin)
4. Mao Tse-Tungin mausoleumi (oli suljettu)
5. Kesäpalatsn alue
6. Taivaan temppeli eli Tiantan
7. Kiinan muuri

Xi'an ja ympäristö:

1. Vanhan kaupungin muuri
2. Bampo museon kivikautinen asuinalue
3. Terrakotta-armeija

Shanghai:

1. Urbaani suunittelukeskus
2. Oriental Pearl-torni (lippuluukulla kahden tunnin jono, jätämme väliin)
3. Meriakvaario
4. "Vanha kaupunki"
5. Kaupunkijumalan temppeli
6. Yun puutarha
7. Kansan aukio

Alla kuvakooste Kiinasta.

Trans-Siperia junareissun jälkeen aika kului puutarhan, kasvimaan, kalastuksen, marjastuksen, sienestämisen ym. parissa.

Muita vuoden merkittäviä hetkiä  ovat olleet:

1.  Tyttärien ja vävyjen kanssa yhteinen 78. hääpäivä-reissu Rantasalmelle
2. Tyttären ja vävyn kanssa Kuusamossa hillastamassa ja kalastamassa
3. Islan ja Lukan syntymät (lastenlastenlapsia)
4. Tyttärentyttären Eerikan kanssa tehty reissu Mallorcalle
5. Syntymäpäivät ym. perheen ja ystävien kanssa vietetty aika
6. Uusien ystävien kohtaaminen
7. Luonnossa vietetty aika
8. Harrastusten parissa vietetty aika

Kiitos kaikille. Teitte mummon ja vaarin vuodesta uskomattoman upean.

VUOSI 2017 osa 2

Tämä ilmeikäs pikkumies on nuorin lapsenlapsemme Jesse, joka täytti tänä vuonna ensimmäisen ikävuotensa. Kiitos Janniina ja Teemu tästä vuodesta. Seuraaviin lapsenlapsiin onkin pitkä väli, sillä he ovat jo kahdeksanvuotiaita. Tänä vuonna saimme myös kaksi lapsenlapsenlasta Islan ja Lukan. Onkohan Jesse pakannut laukun mummon ja vaarin Siperian matkaa varten?

Viime kesän suuri seikkailu oli yli 12 000 kilometrin junamatka Helsinki - Shanghai, jolla viivyimme kuukauden.

Jo Venäjällä näin ja koin monenlaista:

1. Eka kerta Moskovassa
2. Kansainvälisen balettikilpailun Bolsoi-teatterissa 
3. Arvovaltaista seuraa
4. Loputtomasti palanutta koivumetsää
5. Radanvarsikyliä
6. Ihmettelyä: Täältäkö isäni on kotoisin?
7. Jatkuvasti vastaantulevia junia
8. Rautatieasemia
9. Mummoja kauppaamassa kaalipiirakoita ja Baikalin omulia (kalaa)
10. Pussikeittoa, pussiteetä, kaakkaota ja pikakahvia kaalipiirakan kyytipojaksi
11. Kuumuutta
12. Deodorantin pettämistä
13. Kosteuspyyhkeillä peseytymistä
14. Mielenkiintoista matkalukemista
15. Ystävällisiä vaunupalvelijoita
16. Jekateburgin kaupungin
17. Aasian ja Euroopan rajan
18. Kirkon veren päällä
19. Neljän veljeksen kaivoksen, jossa Tsaari Nikolai toisen perheen ruumiit yritettiin tuhota polttamalla ja hapolla 
20. Porosyonkovin niityn, jonne ruumiit siirrettiin
21. Ganina Yaman luostarin, jonne rakennettiin seitsemän kappelia, yksi kullekin surmatulle perheenjäsenelle
22. Boris Jelsinin museon
23. Vladimir Visotskyn museon
24. Yhdessäoloa 
25. Elämäni pelottavimman "taksikyydin"
26. Baikal-järven
27. Litsvyankan kalastajakylän
28. Irkutskin, Venäjän Pariisin
29. Zagurskin musiikkiteatterin
30. Pavarottin juhlakonsertin Burjatian tasavallan Akateemisen Ooppera-ja Balettiteatterin esittämänä.

Jatkuu .......

IHMEELLINEN VUOSI 2017 osa 1

     Kulunut vuosi on ollut kerrassaan ihmeellinen. En ikimaailmassa olisi voinut uskoa, miten huima tästä toisesta yhteisestä eläkevuodesta meille muodostuu.
     Ystävä Hilkka kutsui meidät jakamaan vuokraamansa huvilan Balilla. Vietimme tammikuussa hänen luonaan Umasarissa unohtumattoman kaksiviikkoisen. Kiitos Hilkka.
      Seuraava etappi oli Dempasar, jossa asuimme Kubu d'Bukitin kotimajoituksessa pari ikimuistoista viikkoa. Ystävällinen isäntämme antoi hyviä vinkkejä kohteista, joihin kannattaa tutustua.  Kubu oli syvästi pahoillaan ja häpeissään Balin rantojen tilasta. Kiitos Kubu kaikesta meidän viihtyvyyden eteen tekemistäsi järjestelyistä.
    

   Kiitos myös kaikille teille, jotka ojensitte auttavan kätenne, kun ilmeni meidän nostaneen Dempasarissa käteistä sellaisesta automaatista, jossa oli skimmauslaite.

           Dempasarista olikin lyhyt ja halpa lento Adelaideen, jossa vietin osan lapsuuttani. Asuimme Australiassa kaikkiaan seitsemässä eri paikassa. Suurin osa näistä asuinpaikoistamme oli erilaisia väliinputoajien säilytyspaikkoja, eräänlaisia leirejä. Helmi- maaliskuussa kävimme niissä kaikissa. Laitan tähän aiemminkin blogissa ulkaisemani lyhennelmän reissusta, jonka kirjoitin Bumerang-lehteen. 

Lisää lapsuudestani, nuoruudestani, Australian ajasta ja paluusta Suomeen löytyy omaelämänkerrallisesta romaanistani. Saatavana ainakin joistakin kirjastoista.

Adelaidessa asuimme Jeffin ja Judyn kotona. Lämmin kiitos heille.

Melbournessa asuimme Judyn ja hänen miehensä luona. 

Judy, thank you and welcome!

Kaikki kotimajoitukset on varattu tätä kautta. Suosittelen kotimajoitusta lämpimästi. Se on edullista. Samalla saa uusia ystäviä. 

      Kotimajoituksiin saimme isänniltämme alennusta, kun blogillani oli yli 50 kirjautunutta lukijaa blogit.fi :n kautta. Kiitos kaikille, jotka kampanjoitte tuon rajan saavuttamiseksi. Ja ennenkaikkea kiitos teille, jotka seurasitte matkaamme blogissani. Teidän avullanne tuli mahdolliseksi toteuttaa - eläkeläisten kukkarolle sopivalla tavalla -  yksi suuri unelma, paluu lapsuuteni maisemiin ja näyttää ne rakkaalleni. 

       Kiitos myös kaikille teille - ja ennen kaikkea Roosalle ja Ninnulle - jotka olette ottaneet vastuun lemmikeistämme meidän sauhutessa maailmalla. 

         Videolla kohtaamisia Australian eläinten kanssa.

       Matkan jälkeen alkoi mummonmökissäkin aivan arkiset touhut. Piti hankkia polttopuita tulevaksi talveksi, laittaa siemeniä multaan, odottaa kesää tulevaksi jne. Arjen katkaisivat mm. harrastukset, kirjat, rippijuhlat, synttärit ja tyttärenpojan Miikkan ja Janitan häät. Kesäkuussa lähdimme Trans-Siperian junamatkalle. Siitä myöhemmin.

MEIDÄN JOULU

          Hyvää tapaninpäivää ystävät!

      Meillä vietettiin varmaan aika perinteinen suomalainen lapsiperheen joulu. Aattona ulkoilimme aamupäivän. Sisään tultuamme saunoimme. Lounaaksi oli riisipuuroa. Myöhemmin kävimme haudoilla ja joulukirkossa.  Sillä aikaa tyttärentytär Roosa jäi valmistelemaan joulupäivällistä, joka sekin oli perinteinen. Lapsiperheen aattoillan kohokohta oli tietenkin pukin vierailu. Loppuilta naposteltiin, leikittiin ja pelattiin lautapelejä.  
      Eilinen oli ulkoilu- ja lukupäivä. Tänään tulee nuoria visiitille. Annoin itselleni lupauksen, etten koske jouluaikaan kolmeen päivään sähköisiin viestimiin ja onnistuin pitämään lupaukseni vain kaksi päivää.  
      
     Kiitän kaikkia saamistamme korteista, kukkasista, lahjoista ja huomionosoituksista.  
      
     Taas on luvattu huonoa ajokeliä, olkaapa varovaisia paluu- ym. liikenteessä.

KALASSA

Matkaan lähdettiin joulukalat mielessä

Huurteista

Pidetäänpä mielessä!

VALLOITTAVAT VAUVAT

Vauvojen käyttöohje:

Käsin hellin kantakaa,

suukko lämmin antakaa,

syliin usein sulkekaa, 

yhdessä näin kulkekaa!

💙

Yhtä kaunis kuin uuden päivän alku on uuden elämän alku.
💙
Yhtä tervetullut kuin paiste auringon,
olet vauva pikkuinen, uusi ihminen.
💙

Hollolan Sovituksen kirkossa kastettiin tänään lapsenlapsenlapsi. Pieni mies sai nimen Luka Markus Mikael.

💙

Tässä on viisi polvea, poika Luka, isä Jere, mummi Susanne, isomummi Kirsi ja isoisomummi Aune.
💙

Luka, nuoret vanhemmat ja me
💙

Lukan Susanne-mummi oli loihtinut Lukan ristiäisiin hienot tarjottavat
💙

💙

Tässä nimipuussa on Sovituksen kirkossa tänä vuonna kastettujen lasten nimet. Lukankin nimi kirjoitetaan pieneen lintuun, joka kiinnitetään puuhun.
💙

Lukan isoisomummi antoi Erkille ja minulle neulomansa sukat.
Lämmin kiitos Aune!
💙

Isla, ensimmäinen lapsenlapsenlapsemme ja isänsä Miikka
💗
Kuin enkelin siiven kosketus,
Hymy pienen vauvan on.
Syttyy sydämiin suuri rakkaus,
se side on murtumaton.
💗

Eerika ja Isla. Eerika ja Islan isä ovat serkuksia.
💗
Nyt on juhlat juhlittu ja voimme keskittyä joulun odotukseen. 

VÄRIKOLLAASI 106

Ainon värikollaasi-haaste löytyy täältä

Tällä kertaa haastevärit näyttävät tältä:

HÄMÄRÄN HYSSYÄ KOTIPIHASSA

Lapset pääsivät tekemään tämän talven ensimmäiset lumiukot.

Kyyhkyläiset saivat omat kaamosvalot

        Olen ihaillut eri blogeissa eri kaupunkien joulukatuja upeine jouluvaloineen. Meillä ei ole katuja, eikä katuvaloja. Iltojen pimetessä olemme ripustaneet kynttelikköjä ja köynnöksiä ympäri pihaa. Niitä piti käydä kuvaamassa ennen, kun lumi taas sulaa.

Kun katsoin ikkunasta, säikähdin terassin kaiteen palavan. Se oli vain takkatulen heijastus. 

Hyvää viikonloppua ja 3. adventtia kaikille!

VEDÄTYSTÄ?

                 Aamulla kuulin radiosta, että tänään on "Kehu kaveria keskiviikko". Kaveria kehuinkin, mutta eräs firma saa sapiskaa. Iäkäs ystävä kertoi, että häneltä karhutaan  18,50 euron saatavaa tuotteesta, jota hän ei ole tilannut, eikä vastaanottanut. Yhdessä ihmettelimme asiaa.
           Jonkin aikaa tästä, minulle soitettiin jalometallikierrätyksestä. Sanottiin, että tulen saamaan postissa pussin, johon minun on pakattava kaikki romukulta ja -hopea, mikä laatikoiden pohjilta löytyy. Sävy oli käskevä. Firma kuulemma lähettää kertyneet jalometallit sulatettavaksi ja ne uusiokäytetään mm. lääketeollisuudessa. Sanoin selvästi, ETTEN halua pussia. Silti posti toi firmasta lähetyksen. Ja sen mukana 18,50 laskun, ellen palauta lähetystä. Kuuliaisena kansalaisena palautin pussin, vaikka siitä koitui minulle turhaa ajan ja rahanmenoa. Jouduin viemään sen 10 kilometrin päässä olevaan postiin ja maksamaan postikulut. Mielessäni manailin: "Miksi meidän iäkkäiden EI-sanaan ei uskota?"
           Ilmeni, että ystävälleni oli soitettu samasta firmasta. Hän oli sanonut, ettei hänellä ole mitään lähetettävää ja unohti asian. Pussilähetyksen hän oli ilmeisesti kuvitellut mainokseksi ja laittanut roskiin. En vielä tiedä joutuuko ystävä maksamaan tuon laskun + perintäkulut. Jos joutuu, se on väärin. 
          Olemmeko me ikäihmiset vapaata riistaa kyseenalaiselle markkinoinnille. Ihmettelen onko tällainen toiminta edes laillista. Laitoin kyllä firmaan palautetta. En ole saanut heiltä minkäänlaista vastausta. Alla minulle lähetetty lasku. Ehkä minunkin olisi pitänyt jättää pussi palauttamatta. Onhan nimikin  laskussa väärin.

               Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että kyselin ystäviltäni, onko heille soitettu tästä firmasta ja lähetetty pussi väkisin. Pari kertoi, että heidän puhelimessa kieltäytyminen oli uskottu. Kyseessä saattaa olla firman yksittäisen työntekijän arveluttava toiminta. Silti olisi suotavaa saada vastaus lähettämääni palautteeseen. 

                 Oletko sinä joutunut kyseenalaisen markkinoinnin kohteeksi ja tuntenut itsesi petetyksi?

ISON PERHEEN ONGELMIA

           Ison perheen vanhemmilla tulee arjessa vastaan sellaisia ongelmia, joista yksi-, kaksi- ja kolmelapsisena perheenä emme mitään tienneet. No, ehkä on liioiteltua kutsua näitä arjen pieniä harmeja ongelmiksi. Pikemminkin ne ovat olleet haasteita. Kerronpa tässä muutamasta haasteesta.
       Kun neljäs ja viides lapsi syntyivät alkoi auto olla ongelma. Tila-autoja toki oli, mutta ne olivat hinnoiltaan meidän ulottumattomissa. Meillä kävi tuuri. Naapurikunnan ambulanssi tuli myytiin. Siitä saimme uudelleen sisustamalla ja katsastamalla edullisen tila-auton. Harvan autossa oli joku syntynyt tai kuollut. Meidän autossa oli. Ennen kuin saimme "uuden automme" maalautettua oli juhlavaa ajella sillä, kun kaikki väistivät antaen tietä. 
       Kun perheessä oli seitsemän lasta löysimme käytetyn Hiace-bussin, joka oli katsastettu yhdeksälle. Kun lapsia tuli lisää löytyi, kuin taikaiskusta, käytetty koulutaksi, jossa oli turvavyöt 14 henkilölle. Viiden ylipaikan käyttö oli tilapäisesti sallittu. No kuka autossa asuu. Kaikki ajo on tilapäistä. Sen auton jälkeen turvauduimme erilaisiin useamman auton yhdistelmiin. Helpotti, kun vanhemmat lapset saivat ajokortit. 

           Tuli aika, jolloin markkinoiden suurinkaan pesukone ei riittänyt pyörittämään huushollimme pyykkivuoria. Kerrostalojen pyykkituvissa oleviin koneisiin rahamme eivät riittäneet. Niinpä piti hankkia kaksi tavallista. Samoin jääkaappeja, pakastimia, ym oli käytössä useampia. 

🎂🥗🍿🥧🍮🍏🥗🍎🍆🥚🥣🥤

        Yksi suuri haaste on ollut ruokapöytä, jonka ympärille koko perhe olisi mahtunut. Kaikenlaisia viritelmiä kokeilimme. Söimme mm. useammassa vuorossa tai kahdessa pöydässä. Ne ratkaisut tuntuivat laitosmaisilta. Etsimme monta vuotta huonekaluliikkeistä riittävän pitkää pöytää. Erilaisissa kokouskalusteissa olikin muutama, mutta emme halunneet irrallisia tuoleja. Ne eivät olisi olleet lasten kanssa käytännölliset.
         Sitten tontiltamme kaadettiin suuri koivu, joka osoittautui loimukoivuksi. Mies sai idean. Hän tekee siitä meille ruokaryhmän.   Hän on nikkaroinnut meille monet hyllyt, sohvapöydät, kulmasohvan ym. En epäillyt, etteikö hän pystyisi meille pöytää tekemään. Mutta hänellä ei ollut tarvittavia höyliä, eikä puristimia. Mies neuvotteli diilin neljä metriä pitkästä pirttikalustosta läheisen puusepän verstaan omistajan kanssa.  
 "Ei onnistu", sanoi tämä. "Niin pitkä pöytä notkahtaa keskeltä." 
 "Ei notkahda", tuumi mies,
ja väänsi  aaltopahvista suunnittelemansa mallin, jossa pöydän keskellä on tuki. Niin valmistui ensimmäinen pitkä pöytä ja penkit.
          Koska komeaa loimukoivua  jäi vielä jäljelle, tilasimme  toisen 3-metrisen pirttiryhmän samalla mallilla. Luonnollisestikaan nämä pöydät eivät mummonmökkiin mahdu, joten ne ovat nykyisin tyttärien perheiden käytössä. 
           Mainittakoon vielä, että ystävättär ja hänen miehensä ihastuivat Erkin suunnittelemaan pirttikalustoon ja teetättivät itselleen kaluston; design by Erkki. 

Vasemmalla oleva pääty on  pöydän prototyyppi. Nämä kalusteet ovat palvelleet jo 27 vuotta

Pitkä kalusto

Hieman lyhyempi kalusto

Lapset rakastavat olla pöydän tukirakenteissa, joita olemme käyttäneet lehtitelineinä. 

KOLLAASI 105 (46/2017)

      Värikollaasi 46/2017. Alla Ainon antamat mallivärit (täällä)

Mukavaa joulun odotusta kaikille 

MUUTAKIN KUIN RÄNSISTYNEITÄ TALOJA

       Täällä meidän kotikylässä on muutakin kuin lahoavia taloja ja päälle kaatuvia latoja. Heinämaa on mm. tunnettu pitseistään. Meillä on pitkät perinteet pitsin nyplääjien eli pitsin kutojien kylänä. Pitsiä on nyplätty ja nyplätään monessa sukupolvessa harrastajista käsityöammattilaisiin.  
      Meiltäkin löytyy pari pitsityynyä ja puisia nappuloita, kun lapset ovat joskus harrastaneet pitsin nypläystä. Valitettavasti minä en osaa nyplätä. Meidän kotipihamme ja yksi taloistamme on aiemmin kuulunut Liisalle ja Veikolle - tunnetulle nyplääjälle ja korvojen (puusaavien) tekijälle.
      

      Nyt Heinämaan pitsit pääsivät Unescon elävän perinnön luetteloon, joka on osa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista. Olen ylpeä kotikylästäni, sekä sen entisistä ja nykyisistä asukkaista. katso: Heinämaa

Heinämaan pitsejä (kuvakaappaus)

             Ilta hämärtyy. Minun pitää lähteä tarinateatterikeikalle. Kyseessä on pikkujoulut ison koulun koko henkilökunnalle. Toivottavasti esityksestä tulee onnistunut. Sää ainakin on parempi kuin viime perjantain keikalta palatessa. Aamulla on sitten vuorossa ryhmämme (täällä)  tämän vuoden viimeiset harkat. Eläkeläisillä pitää kiirettä. 

🍀🌺🍀

Hyvää Syntymäpäivää Eemeli

Hyvää syntymäpäivää Linda

Hyvää viikonloppua ystävät.