Translate

AIHEITA:

TERVETULOA BLOGIINI

Kiva, kun kävit. Kommentit ilahduttavat minua aina. Kiitos, kun kommentoit.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

ILTA / MAKROTEX-haaste



          Tähän haasteeseen voi osallistua täällä. Valokuvat saavat olla makrokuvia tai aivan tavallisia. Olen ottanut kuvani Canonin G9X pokkarilla.
       Nyt on edessä minulle haasteen toinen vaikea osa - eli miten linkittää tämä postaus haasteen antajan blogiin niin, ettei katsoja joudu blogini etusivulle. Katsotaan, kuinka mummon käy. Luultavasti en onnistunut, sillä nimeni perässä on kuvake, joka näyttää roskakorilta.

maanantai 27. marraskuuta 2017

MISTÄ ALKAA JOULU

Hei, mistä sinun joulusi alkaa? Meille se alkaa toisena vuotena peräkkäin Tallinnasta.
Pimeän syksyn katkaisi,

tilataksin saapuminen pihaan.
Neljä lastamme puolisoineen ja me suunnistimme kohti Tallinnaa. Kristiina-miniä ja malja matkallemme.
Lähestymme sateista Tallinnaa.
Sade ei estänyt rantautumista. Vanhakaupunki oli taas kerran nähtävä.
Tallinnassa on ihailtu joulukuusta ensimmäisenä maailmassa.  Vuonna 1441 naimattomien kauppiaiden Mustapäät-kilta pystytti kuusen Raatihuoneen torille. Kiltalaiset ryyppäsivät lauloivat ja tanssivat kuusen ympärillä.  Lopuksi kuusi poltettiin.  Vielä tänäkin päivänä, lähes 600 vuotta myöhemmin, kuusen ympärillä voi nauttia iloisesta joulun tunnelmasta ja kauniista käsitöistä. 

Kuuma glögi lämmittää
Silja Europan buffet-ravintolan joulukuusi.

Kiitos:

Mari ja Mika,
Satu ja Janne,
Emma ja Janne,
Kristiina ja Asko,
Erkki

torstai 23. marraskuuta 2017

HUONO AJOKELI

Heissan! Terkkuja lumimyrskyn keskeltä.
       Vaikkei Etelä-Suomi olekaan kaikkein pahinta lumimyrskyjen aluetta, on ajokeli meilläkin mennyt huonoksi. Sään vuoksi päivä on kulunut lähinnä tupahommissa. 
       Aina ei jaksa lukea, eikä neuloa. Niinpä järjestelin valokuvia. Samalla tämän vuoden tammi - helmikuun kuvista syntyi seuraava kooste.
        Lapsuuteni ja nuoruuteni ovat olleet isoa ja pienempää sotkua. Aikuisuus 21 vuodesta -  eläkeikään asti kiireistä aikaa. Siksi on vaikea uskoa, että nyt eläkeläisenä saan toteuttaa omia haaveitani, jos olen valmis tinkimään arjen kustannuksista.

Paheeni on matkustelu. Onko sinulla "paheita", joihin kulutat säästyneet rahat?

         

tiistai 21. marraskuuta 2017

TULE MUKAAN

       Opettelen kuvakollaasien tekemistä. Tämä kollaasi illan kuvista on tehty Picasalla.  

       Floral-passions.blogspot.fi :n  Riitta antoi tämän kivan haasteen. Päätin kokeilla. Viikon aiheet ja värit löytyvät alla olevista linkeistä:

      pienilintu.blogspot.fi :n Makrotex-haaste on aina tiistaisin ja sen aihe vaihtuu viikottain.  Linkistä löytyy viikon aihe.

     uudetvarikollaasit.blogspot.fi :n Aino julkistaa sunnuntaisin viikon värit, joita jokainen tulkitsee tavallaan omassa kollaasissaan. Voi käyttää myös kuva-arkistojensa kuvia, ellei halua kuvata uusia. 
Tule mukaan. Tämä on hauskaa.
Muuta tämän illan kuvasatoa: Aino, Jere ja nimetön pikkumies piipahtivat
Minun nuorempi isomummotettava

maanantai 20. marraskuuta 2017

MÖNKÄÄN MENI

       Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.

       Minun ei pitäisi heittäytyä kunnianhimoiseksi, kun en kerran ole. Orkideat innostuivat kukkimaan. Päätin ottaa elämäni parhaat kuvat. Ongelma on suurista ikkunoista tuleva valo. Ajattelin, että on helpompi heittää musta huopa verhotangolle kuin ottaa ruukut alas. 
      Kiipesin tikkaille.  Asensin vilttiä, kun horjahdin. Otin kiinni, mistä sain. Ote ei pitänyt. Tipahdin lattialle, tikkaat kaatuivat päälleni, nilkka venähti. Kukkalaatikko keinui uhkaavasti. Pelkäsin sen osuvan ikkunaan ja ikkunan hajoavan. Orkidean nuput ja kukat sinkoilivat ympäriinsä. Luovutin.
      Ajatus mustasta taustasta  ja upeista orkideakuvista ei jättänyt rauhaan. Pyysin miestä asentamaan viltin. Voi mikä pettymys. Huopa ei peittänyt kuin murto-osan ikkunasta (huokaus).  Kuvat kuitenkin otettiin. Eivätkä ne vastaa kuvitelmaani. Luulin saavani täydelliset kuvat, joissa on yhtenäinen musta tausta, jota vasten orkideat pääsevät oikeuksiinsa. 
       Nämä orkidearuukkujen laatikot ovat lasikuitua. Mieheni keksimän idean toteutti www.keraplast.fi


Kaktus kukkii
Loppu chilisato valmistuu autotallissa

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

KUN EI OLE MITÄÄN

           Aamulenkillä pidän toisinaan mukanani pientä halpaa Canonin kameraa, jolla osaan kuvata paremmin kuin kännykällä. Kun kamera on mukana, ei yleensä ole mitään kuvattavaa. Ei tänäänkään 

  paitsi joki,  johon sateet ovat huuhtoneet pelloilta savea,  joen ylle kaartuva naavainen puu,
lahonnut halkopino,
jäätynyt kuralätäkkö,
poimulehti
ja ohdake.
☀️
"Niin ne vuodet kuluu", tuumi Jami, kun tänään kahdeksan täytti.

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille ☀️

perjantai 17. marraskuuta 2017

TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA osa 2


Aamulenkillä teerien tanssi viritti mielen teatteri-illan odotukseen.

    Kuten aikaisemmin kerroin kävin katsomassa Lahden kaupunginteatterin Täällä Pohjantähden alla näytelmän ykkösosan. Tänään oli vuorossa tämän huikean esityksen toinen osa. Enkä pettynyt. Yleisö oli samaa mieltä kanssani. Aplodeista ei ollut tulla loppua.
Illan esiintyjät ansaitsivat ruusunsa. Ruusujen kera haluan myös toivottaa kaikille  leppoisaa viikonloppua.

torstai 16. marraskuuta 2017

VAROKAA HEIKKOJA JÄITÄ

Aikaisin aamulla rannassa on ohut jää. Kauempana vesi liplattaa sulana.

Jää ei taatusti kestä jalankulkijaa. Veneen alla se murtuu helposti.




keskiviikko 15. marraskuuta 2017

VALVOTTU YÖ

         Suuri ilokin voi viedä yöunet. Minulle kävi viime yönä niin. Kun valvoin, huomasin myös käden jomotuksen.  Illalla alkoi olkavarren särky. Ei mitään vakavaa, sain vain päivällä flunssapiikin. Jos en olisi valvonut muuten, se tuskin olisi yöunia viennyt.
      Uni karisi myöhään illalla lukemani sähköpostin vuoksi. Se oli rakkaalta ihmiseltä, jonka luulin jo iäksi kadonneen elämästäni. Viesti ilahdutti siksikin, ettei ole mennyt päivääkään, etten olisi ajatellut tätä henkilöä.



Viime yönä satoi jälleen hieman lunta. Hassua, että poikatyrni on lehdessä ja tyttötyrni täysin paljas.

maanantai 13. marraskuuta 2017

AJAN KULUMISTA ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ

Pernajassa, 50 kilometriä meiltä etelään, on vielä lehtiä puissa.
Isla, tyttären pojantytär 
Iso mies ja pieni lapsi saavat minut aina herkälle mielelle
Islan isä Miikka oli itsekin vasta mummon pikkuinen. Käsittämätöntä, kuinka aika rientää.