Junamatka Ulan Batorista Pekingiin on 1561 kilometrin mittainen. Se kestää reilun vuorokauden. Syömme pussikeittoa, johon kiehuvan veden saa vaunun eteisessä olevasta hiilillä toimivasta vedenkeittimestä. Erkki ostaa joltain Mongolian asemalta hassun piippalakin ja lihapiirakoita.
Koska Kiinassa raideväli on kapeampi kuin Mongoliassa, vaunut nostetaan maiden rajalla toisten telien päälle tätä tarkoitusta varten rakennetusta hallissa. Rajavyöhykkeillä junan vessat on lukittu tuntikausiksi. Olomme käy tukalaksi. Olisi pitänyt pakata potta tai Tena Ladyt mukaan.
Tällä kertaa jännitämme rajamuodollisuuksia tavallista enemmän, sillä Erkin Kiinan viisumissa nimi on kirjoitettu väärin. Kakki sujuu kuitenkin hyvin.
 |
| Kun Mongolian puolella on silmänkantamattomiin aroa, Kiinassa on vihreää. Uusia siltoja ja teitä kohoaa kaikkialle. |
 |
| Pekingin asemalla on pyörryttävän kuuma. Ahtaudumme kahteen taksiin. Perillä hostellissa saamme kuulla hostellin peruneen varauksemme. Me muut jäämme odottamaan hostellin vastaanottoon, kun Erika ja Pirkko lähtevät etsimään meille korvaavaa majoitusta. Sellainen löytyykin Hutongilta muutaman korttelin päästä. |
 |
Kyselemme tietä pankkiin. Tarvitsemme juaneja. Käteemme lyödään kaavakkeet. Erika (mandariinikiinaa sujuvasti puhuvana) täyttää kaavakkeen pankin kynällä, me muut omillamme. Meidän toisten kaavakkeet revitään. Täytämme kaavakkeet uudelleen, paitsi Eila, jolle ei anneta uutta kaavaketta. Kaavakkeisiin lätkitään kuusi leimaa kuhunkin. Voi pyhä byrokratia. Väsyneenä ei kaipaisi pieniäkään vastoinkäymisiä.
Ensivaikutelma Kiinasta on torjuva. Eila nostaa juaneja automaatista ja samalle me muutkin täydennämme matkakassojamme, koska valuutan vaihto pankissa osoittautuu kovin hankalaksi.
|
 |
| Hostellia on ilmainen Wi-fi, mutta en pysty päivittämään blogia, koska Kiina kuulemma boikotoi Googlea. Muistan joskus lukeneeni boikotista. Taitaa olla totta vieläkin, koska Googlen hakukone, kartat ja kääntäjä eivät myöskään toimi. Harmi. Kirjoitan nyt tätä muistiin ja julkaisen myöhemmin. |
 |
| Erika on viettänyt Kiinassa pitkiä aikoja ja liikkuu Pekingin Hutongeilla kuin kotonaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi