Translate

Tunnisteet

perjantai 28. heinäkuuta 2017

POLIISIN HOTEISSA SHANGHAISSA


        Kiinalaiset ladyt jäävät tekemään joka-aamuista ohjelmaansa, kun me suunnistamme kohti metroa, joka vie meidät lentokentälle. Vielä viimeinen silmäys Shanghain katukuvaan.  

        Metro on niin täynnä, että näemme ensimmäistä kertaa ihmisiä metroon työntävän työntekijän työssään. Meidän matkatavaramme ottavat tilaa ruuhkaisesta vaunusta. Mies työntää myös Veikon reppuineen sisään vaunuun - juuri ennen ovien sulkeutumista.
         Joudumme vaihtamaan toiseen metroon päästäksemme lentokentälle. Tämä juna ei ole enää kovin ruuhkainen.

         Matkalaukkujen jättöpisteessä tulee ongelma. Ensin Kirsi ja sitten Erkki määrätään erityiseen, koneen ruumaan menevien,  matkatavaroiden tarkastusta varten varattuun huoneeseen. Me muut saamme jättää hihnalle koneen ruumaan menevät laukut.
         Kirsikin pääsee jättämään matkalaukkunsa. Erkin matkalaukusta löytyy ongelmia. Siellä on tietokoneen ubs-johto, varaava matka-akku puhelimien latausta varten, iso kamera ja monitoimiveitsi. Huone kuhisee virkailijoita. Saan lyhyen palaverin jälkeen luvan mennä tulkiksi. Joudun selittämään akun ja johtojen ja ison kameran tarkoituksen. 

         Suurin ongelma kuitenkin on Kiinassa laiton veitsi. Yksi veitsen teristä ponnahtaa esiin nappia painamalla. Sanon: "Voitte ottaa veitsen pois." Se ei käy. Koska veitsi on Kiinassa laiton, Erkki täytyy viedä poliisikuulusteluun. Hiki virtaa, vaikka huone on ilmastoitu. Parahdan: "Koneen lähtöön on reilu tunti aikaa!" Kentän toimihenkiöiden tiukat ilmeet sulavat ja he lupaavat soittaa poliisin paikalle. Odotamme hermostuneina. Lopulta poliisi tulee. Tuomio kuuluu: "Veitsi pitää luovuttaa Kiinan viranomaisille ja siitä on laadittava pöytäkirja." No hemmetti! Pitäkää kiirettä, ajattelen.
         Erkki kertoo välitykselläni, mistä on ostanut veitsen, paljonko hän on maksanut siitä ja mitä hän on tehnyt veitsellä kaikissa niissä maissa, joista hänen passissaan on leimoja, ja miksi hän on matkustanut ko. maihin. Vihdoin pöytäkirja on valmis. Ei olekaan! Pöytäkirjaan on ensin otettava kaikkien paikalla olevien (paitsi Erkin ja minun) allekirjoitukset, lyötävä leimoja ja tarkastettava pöytäkirja - turhankin huolellisesti. 

         Meille kerrotaan vielä, että jos Erkin veitsellä on tehty rikos/rikoksia Kiinassa, Erkki joutuu syytteeseen. "Onkohan appelsiinin kuoriminen tai omenoiden viipalointi suurikin rikos?" Nyt jo vitsailemme toisillemme: "Emme avaa ovea, jos sen taakse ilmestyy kiinalainen poliisi". Viimeinkin Erkki saa luvan jättää matkalaukkunsa hihnalle. Hänkin saa boarding passin. Virkailijat saavat varmaan sulkia hattuunsa huolellisuudesta ja tarkkaavaisuudesta. 
         Ryhmämme lähes juoksee koneelle. Ennätämme ajoissa. Olo helpottuu. Ja me, kun pelkäsimme, ettei Erkki pääse Kiinaan, kun hänen viisumissaan oli nimi kirjoitettu väärin. Ehkä  Erkille ei enää myönnetä Kiinan viisumia. 
       
         Helsingissä huomaamme koko ryhmän matkalaukkujen jääneen matkalle. Shanghaihin? Erkin laukku ei ainakaan olisi ennättänyt samaan koneeseen kanssamme. Jäivätkö meidän muiden laukut myös Shanghaihin vai Moskovaan, jossa oli koneen vaihto?


🌹 KIITOS  🌹


        Olemme matkustaneet eri junilla yli 12 000 kilometriä. Olemme nähneet ja kokeneet monenlaista ison maailman ja historian ihmettä. Tällä eläkeläisellä menee vielä kauan kaikkien kokemusten sulatteluun.

          Kun uskaltaa, niin unelmasta tulee totta. Me tarvitsimme tämän unelman toteuttamiseen myös ystäviä. 


          On tullut aika kiittää ELVIÄ, KIRSIÄ ja ERIKAA kaikista suurenmoisen matkamme järjestelyistä. Samoin tahdon kiittää PIRKKOA ja ERIKAA, meidän neljän vanhan, pyyteettöminä oppaina toimimisesta. Vielä ERIKALLE erityinen kiitos kiinankielen tulkkaamisesta. EILALLE ja VEIKOLLE  suurkiitos siitä, että jaoitte junien makuuvaunut ja matkaeväät Erkin ja minun kanssa. 
Lähetä kommentti