Pienenä kadehdin hienojen ihmisten syreenimajoja. Vannoin hammasta purren, että jonain päivänä minusta itsestäni tulee hieno, ja että minulla on syreenimaja, jossa istun puutarhakeinussa ja juon kahvia, joka päivä uusi mekko ylläni, turpa maalattuna ja pikkusormi pystyssä. Hienoa minusta ei tullut, eikä
 |
| mekkokaan ole uusi. Syreenit ovat vielä kovin matalia. Pikkusormi on lyhyt, paksu ja vääntynyt, eikä oikein meinaa pysyä pystyssä, mutta nyt voin olla itselleni kateellinen. |
 |
| Aamun koiralenkiltä: Luontoon karanneet lupiinit, |
kurkiparilla on juoksevat poikaset aivan eri suunnassa, mihin ne meitä johdattelevat,
 |
| joutsenen lapset saavat joka päivä lisää kokoa. |
 |
| Piha muuttaa ilmettään päivittäin |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tekee minut aina iloiseksi