TEIDEN JA KATUJEN VARSILTA

        Meillä on 14 tuntia lentämistä takana. Olemme välietapissamme  Dohassa.  Seuraavaan lentoon on pari tuntia aikaa. Unelmieni matka Australiaan on takana. Sulateltavaa riittää pitkiksi ajoiksi.

        Päällisin ajatus on ihmetys siitä, että Australia on pysynyt lähes sellaisena kuin muistin. Tietenkin on asioista, jotka ovat kuudessa vuosikymmenessä  muuttuneet. Autot ovat uudempia, mutta löytyy vielä vanhojakin. Etelä-Australiassa valtavan kokoiset viiniviljelmät ovat lisääntyneet.  Lammaslaumat vähentyneet. Aasialaisia ihmisiä vilisee katukuvassa jne. Mutta pääosin Australia on minun lapsuuteni Australia.

           Harvat näkemämme kodittomat ovat  aborginaaleja Australian alkuasukkaita. Vuonna 2001 aborginaaleja arvioitiin olevan 427 000. Suurin osa heistä on mukautunut valtaväestön tapoihin, mutta heidän elinmahdollisuutensa ovat valtaväestöä heikommat. 
         Vuosina 1910 - 1970 aborginaalien lapsia otettiin pakolla huostaan heidän omilta vanhemmiltaan ja sijoitettiin valkoisiin perheisiin. Tarkoituksena oli sulattaa aborginaalit valkoiseen väestöön. 
           HELMIKUUSSA 2008 pääministeri Kevin Rood on Australian parlamentissa pitämässään puheessa pyytänyt anteeksi alkuasukkailta heille tehtyjä vääryyksiä, jotka ovat tahra Australian historiassa.

Jospa vaimo saisi uudet kengät

Australia on täynnä?! Täällä on 23, 5 miljoonaa asukasta. Maa on 23 x Suomen kokoinen ja maailman kolmanneksi harvaan asutuin  maa. 

Liikennemerkeillä varoitetaan kaikenmaailman otuksista