Translate

Tunnisteet

perjantai 31. maaliskuuta 2017

VUOKRALLE TARJOTAAN

        Maaseudulla ilmastoitu ja kalustettu avara kaksio, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Heti vapaa. Vuokra sopimuksen mukaan.

                Näyttö joka päivä aamusta iltaan. Tiedustelut osoitteeseen maantie 1105.

torstai 30. maaliskuuta 2017

MUMMON MADONSYÖMÄ MAAILMA

    Moona tupsahti hauskuuttamaan elämääni 10 vuotta sitten. Parivuotiaana eläväinen tyttö kiersi huushollia ruuvaillen auki kaikki löytämänsä ruuvit. Hän etsi aina jostain ruuvimeisselin käsiinsä. Ei auttanut, vaikka kuinka piilottelimme ompelukoneen ruuvimeisseliä ja  vaarin meisselikokoelmaa. Tarkka tyttö löysi ne aina. Kun sanoin Moonalle, ettei ole mukavaa kun huonekalut keikkuvat ja heiluvat, Moona tokaisi: Mä oon mummon oma monttööri (osuvasti sana tarkoittaa asentajaa). Ei ole vaikea arvata, että Moonan nimi muuttui Monttööriksi monen vuoden ajaksi.   
   Tuohon aikaan lapsemme katsoivat telkkarista animoitua lastensarjaa Puuha-Peteä, jossa on laulu: Puuha-Pete kaiken korjaa .....  
No meillähän laulua laulettiin:
Puuha-Moona kaiken rikkoo .....
      
    Vuosien saatossa sanavalmiilta tytöltä on kuultu monta sutkausta. Viimeiset tältä viikolta.
1) Pyysin Moonaa riisumaan päällysvaatteensa, jos hän jää sisälle. Vastaus kuului: Joo, joo, me vaan ensin Topin kanssa lepuutetaan vähän hermoja.
2) Moona katsoi karttapalloa, johon mies on porannut reiät niiden maiden kohdalle, joissa olemme käyneet. Moona ilmaisi ihmetyksensä. Onpas mummolla madonsyömä maailma.


tiistai 28. maaliskuuta 2017

HERÄÄMISIÄ

      Kahtena iltana peräkkäin meillä päin on riehunut myrskyn poikasia, jotka ovat aiheuttaneet pieniä katkoksia sähkönjakelussa. Sateet ja tuulet ovat vieneet lumia mennessään. Metsässä ja pihalla ainakin näyttää keväiseltä, vaikka viima onkin hyytävä.
       1) Ilokseni viime talvi ei vienyt harjaneilikoita
       2) Ensimmäiset krookukset aukeavat 
       3) Polkupyörät nukkuvat vielä talviunta 
       4) Kaikki lelut eivät jouda talvitelakalle,
           vaan ovat käytössä ympäri vuoden
       5) Kivellä kasvava koivu ei näytä välittävän, paljonko sillä on 
            maata allaan     
       6) Arvoitus: Mikä tämä on?






maanantai 27. maaliskuuta 2017

SATEENKAARI MAALISKUUSSA

   Eilen illalla ajellessamme kotiin lapsenlapsen synttäreiltä, meidät yllätti raju kevätmyrsky rankan sateen ja voimakkaiden tuulenpuuskien kera. Vaikka oli lähes pimeää taivaalle ilmestyi sateenkaari. Sitten yllättäen kirkastui ja näimme auringonlaskun, jonka jälkeenkin sateenkaari vielä näkyi.




Eppu 9 v, isin tekemä mutakakku ja aikuisten synttärikahvit. Vielä kerran ONNEA EPPU 🙌. Kaverisynttärit pidettiin ensin. Ne vietettiin temppuilun merkeissä parkour-ohjaajien Annen ja Samin opastuksella.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

ELÄMÄN EI KUULU OLLA PELKKÄÄ NAUTISKELUA

        Juuri nyt korville tarjoavat nautittavia konsertteja mustarastaat, talitintit ja tikat. Olen kuullut myös kiurun laulun tänä keväänä. Vähemmän nautittavaa kuultavaa on ollut mummonmökin pihalla laulaneet sirkkeli ja moottorisaha. Sitävastoin koivuklapin halkeamisesta lähtee mielestäni mukava ääni. Aikaansaannoksiaan on nautinnollista katsoa. Samoin autotallissa kasvavien kevään ensimmäisten kylvösten päätään nostavia pikkutaimia. 
      
      Vanhuus ei tule yksin. Lainaan erään  heinämaalaisen miehen tokaisua: "Ei nuoruus kivuitta lähde." Oudostaan fyysinen työ kävi lihaksiin. Olisi ehkä pitänyt lämmitellä ennen puusouvin aloittamista ja venytyllä talkoiden jälkeen. Nyt on myöhäistä haikailla sitä, mitä olisi pitänyt tehdä. En ole päästä liikkeelle reisien jäykkyyden ja kipujen vuoksi, mutta oma vika. Miten kipeä sitä olisikaan, elleivät mies, tytär ja vävy olisi osallistuneet urakkaan? Kun liikkuminen on tuskallista, voi lukea hyvällä omallatunnolla. Etenkin, kun ulkona sataa taas räntää.
     Sain Merjalta luettavaksi Erkki Jokisen kirjan IDÄNKOHTAUS. Erkki Jokinen on työskennellyt Inkerin kirkon koulutuskeskuksessa kouluttajana. Sen vähän perusteella, mitä olen ennättänyt kirjaa lukea, se kertoo suomalaisten ja venäläisten kohtaamisista lämpimään sävyyn, ja yhteisöllisyyttä painottaen. Kirja on voittanut Vuoden kristillinen kirja-palkinnon vuonna 2005. 
     Olen saanut hiljattain lahjaksi Rosemary Sullivanin STALININ TYTTÄREN. Uskon myös tämän kirjan tarinan kiehtovan minua. 
    Mieheni ostaa kukkia minulle/meille kerran viikossa. Viimeksi pikkuneilikoita. Niiden myötä toivotan kaikille HYVÄÄ VIIKONLOPPUA:

torstai 23. maaliskuuta 2017

KEVÄT KEIKKUEN TULEVI


  • Maaliskuu maata näyttää, ojat tukkii, pellot täyttää
  • Jos on lunta katolla, on sitä maassakin
  • Kun kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle
  • Uusi lumi keväällä, on vanhan surma
  • Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta
  • Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli
  • Kevät keikkuen tulevi

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

"SEN TUKKA OSUU KAKKAAN"

    Pakko kertoa episodi kauppareissulta. Pieni tyttö jäljessäni kassajonossa sanoi: "Kato äiti tota tätiä.  Kun se menee vessaan, sen tukka osuu kakkaan." Niin ei ole päässyt käymään, mutta kerran olen pissinyt letilleni. Se tapahtui bangladeshilaisessa vessassa. Kun kyykistyin matalalle pöntölle, letti valahti virtsasuihkun alle. Bangladeshin matkalla oli muutenkin epähygieenisemmät ravintola- ja majoitustilat kuin millään muulla matkallani. Jos haluat katsoa, niin kurkkaa vanhaan blogiini www.rohkea-kirja.fi ja sieltä blogi 2014.


    Minua on pidetty lahkolaisena pitkien hiusten ja suuren perheen vuoksi. Minulla vain ei ole ollut aikaa käydä kampaajalla ennen eläköitymistä. Ja nyt en osaa, kun en ole sellaiseen tottunut. Mutta on toinenkin syy. Olen sairastanut kaksi eri syöpää. Niiden hoitojen aikana hiukseni harvenivat niin, että ne oli pidettävä mahdollisimman lyhyinä. Silloin päätin, että jos paranen, annan tukkani kasvaa.
      
   Kerran kuitenkin olen leikkauttanut hiukseni. Joitakin vuosia sitten mökkinaapurimme,  kampaaja-Inkeri leikkasi minulle, mummon ja vaarin Inter-railia varten, helpon matkakampauksen. Olin lyhyisiin hiuksiini erittäin tyytyväinen.  



Hämmentävä testitulos

    Pari päivää sitten toin koivunoksia maljakkoon. Yöllä näin unta, että niihin puhkesi pajun lehtiä. Unessa ihmettelin, miten eri sukuun kuuluva oksa voi versoa toiselle suvulle kuuluvia lehtiä. Minusta uni tuntui enteeltä.

    Isääni en tunne. Eikä minulle ole löytynyt dna-testeissä yhteyksiä äitini sukuun. Etsin 2009 otetun dna-testin avulla mahdollisia lähisukulaisiani. 
    Eilen sain sähköpostiini ilmoituksen löytyneestä sukulaisesta. Menin DNA-sivustolle katsomaan, kuinka läheinen sukulainen on kysymyksessä.  
    Hämmästyin valtavasti, koska tunnen tämän "uuden pikkuserkun" ennestään. Mutta vielä enemmän hämmästyin sukulaisuudesta, sillä meidän ei pitänyt olla mitään sukua toisillemme. Yllätyin myös siitä, että hän on ylipäätään teettänyt testin. Elämä yllättää. Kunpa tämä henkilö osaisi selittää, miten olemme sukua.


    Ennen viime syksyn kirjamessuja en ollut kuullutkaan fintiaaneista ja nyt minulla on kuusi Yhdysvaltojen alkuperäiskansoihin kuuluvaa sukulaista. Englantilaisia, saksalaisia ja irlantilaisia on eniten. Varmaan siksikin, että he ovat teettäneet runsaasti testejä. 

perjantai 17. maaliskuuta 2017

TERKKUJA IRLANNISTA



     Kun matkustat ja haluat hotellin sijasta asua paikallisen henkilön tai perheen kotona, suosittelen aloittamaan matkan valmistelun täältä Homestay.com.  Olemme useilla matkoilla käyttäneet Homestayta ja olemme  erittäin tyytyväisiä.

Hyvää viikonloppua ystävät ⛱


torstai 16. maaliskuuta 2017

JONKUN PITÄISI .........

   Poika sanoi kotona asuessaan, että kun äiti sanoo "jonkun pitäisi....", se tarkoittaa AINA häntä. Poika oli väärässä, sillä usein se tarkoitti ja tarkoittaa miestänikin. Tällä kertaa se tarkoittaa minua. 

  Jonkun pitäisi:
- Vaihtaa Topi-koiran matkamme aikana duunaamat sohvatyynyn päälliset ehjiin
- Pestä ikkunat ja vaihtaa verhot
- Tehdä kevätsiivous
- Järjestää pakasteet niin, että saisi taas yhden pakastimen pois päältä 
- Opiskella matkaan aikana rästiin jääneet espanjan oppikirjan kappaleet

    Kyse ei ole motivaation puutteesta. Uppoudun vaan eri asioihin kuin pitäisi, kuten esim. romaanien lukemiseen, ristisanatehtäviin, lomakuvien järjestämiseen, televisioon + neuleeseen, ulkoiluun ym.





     Kalareissulta tuli kalojen ohella runsaasti mätiä. Alkoi tehdä mieli mädillä ja raa'alla sipulilla täytettyjä mangoldilla terästettyjä ohukaisia. Mangoldit ovat viime kesän satoa. Käytän ohukaisiin ohrajauhoja. Tuoreen mädin paistan, pakastettua en.


maanantai 13. maaliskuuta 2017

HANKIKANTO

         Pitkältä matkalta on ihana palata kotiin. Ensimmäiseksi haluan kiittää kaikkia teitä, jotka olette jaksaneet lukea blogistani matkastamme. Kiitos kommenteista, joita olen saanut Facebookin, sähköpostin ja tätä kautta. Haluan lausua erityiset kiitokset vielä teille, jotka tarjositte apuanne, kun luulimme joutuneemme pulaan Balilla. Teille, jotka ette tiedä kerron, että usein käyttämässämme pankkiautomaatissa oli skimmauslaite ja poliisi sulki laitteen. Muutaman viikon elimme epätietoisuudessa. Oliko meidänkin tunnusnumeromme onnistuttu saamaan selville? Loppujen lopuksi pääsimme pelkällä säikähdyksellä. 

       Ennätimme Suomeen vielä kevätaamujen hankikannolle. Mäyrä (?) on herännyt kevättä haistelemaan. 
Paaleista rakennettu lumiukko ilahduttaa

Eilen oli tyttären kuopuksen Artun konfirmaatio. Etenkin nuorten esitykset herkistivät mielen.

Onneksi olkoon Arttu 💖
Onnea myös Artun isoveljelle Oskarille syntymäpäivän johdosta 💖

Mummon ja vaarin matkan aikana täytti vuosia myös toisen tyttären Oskari. 
Onneksi olkoon Oskari Junior 💖

Tänään on vuorostaan Annin syntymäpäivä.
Onneksi olkoon Anni 💖

13.3.1998 syntyi myös tämä karvapallo, Vili.
Vili eli kanssamme lähes 17 vuotta. Se katosi omalta aidatulta pihalta salaperäisellä tavalla jäljettömiin. Liekö vetäytynyt jonnekin kuolemaan. Emme koskaan löytäneet sitä.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

TEIDEN JA KATUJEN VARSILTA

        Meillä on 14 tuntia lentämistä takana. Olemme välietapissamme  Dohassa.  Seuraavaan lentoon on pari tuntia aikaa. Unelmieni matka Australiaan on takana. Sulateltavaa riittää pitkiksi ajoiksi.
        Päällisin ajatus on ihmetys siitä, että Australia on pysynyt lähes sellaisena kuin muistin. Tietenkin on asioista, jotka ovat kuudessa vuosikymmenessä  muuttuneet. Autot ovat uudempia, mutta löytyy vielä vanhojakin. Etelä-Australiassa valtavan kokoiset viiniviljelmät ovat lisääntyneet.  Lammaslaumat vähentyneet. Aasialaisia ihmisiä vilisee katukuvassa jne. Mutta pääosin Australia on minun lapsuuteni Australia.




           Harvat näkemämme kodittomat ovat  aborginaaleja Australian alkuasukkaita. Vuonna 2001 aborginaaleja arvioitiin olevan 427 000. Suurin osa heistä on mukautunut valtaväestön tapoihin, mutta heidän elinmahdollisuutensa ovat valtaväestöä heikommat. 
         Vuosina 1910 - 1970 aborginaalien lapsia otettiin pakolla huostaan heidän omilta vanhemmiltaan ja sijoitettiin valkoisiin perheisiin. Tarkoituksena oli sulattaa aborginaalit valkoiseen väestöön. 
           HELMIKUUSSA 2008 pääministeri Kevin Rood on Australian parlamentissa pitämässään puheessa pyytänyt anteeksi alkuasukkailta heille tehtyjä vääryyksiä, jotka ovat tahra Australian historiassa.

Jospa vaimo saisi uudet kengät






Australia on täynnä?! Täällä on 23, 5 miljoonaa asukasta. Maa on 23 x Suomen kokoinen ja maailman kolmanneksi harvaan asutuin  maa. 


Liikennemerkeillä varoitetaan kaikenmaailman otuksista