Translate

Tunnisteet

perjantai 24. helmikuuta 2017

PRINCESS ROYAL osa 4 KARJAPORTTI JA KERITSIJÄT


             Tuolla eukalyptuspuiden takana häämöttää tilan entinen lampaiden keritsemispaikka,  jonka nurkissa penskana viihdyin silloinkin, kun siellä ei ollut toimintaa. Viihdyin, vaikka Markku pelotteli siellä olevan taipaaneja, Australian myrkyllisimpiä käärmeitä. Kyllä minä siellä käärmeitä näinkin, mutta kun en tiennyt niiden nimiä, en osannut pelätä. Rakennusta käytettiin vain silloin, kun kiertävät keritsijät saapuivat tilalle ratsuillaan ja kuorma-autoillaan. Illalla miehille maistui olut ja laulut raikuivat. Monta muutakin laulua keritsijöiltä opin, mutta nämä jäivät parhaiten mieleen:





       Nykyisin rakennus toimii varastona, sillä tilalla on vain n. 2000 lammasta jalostukseen. Ennen lampaita oli 30 000 - 40 000.
       Princess Royalin porteilla oli ennen - ja on nyt - varsin nerokkaat karjaritilät. Lampaat ja lihakarja eivät yleensä astu sillalle, koska sorkka ei pidä metalipalkilla, vaan jalka lipeää palkkien rakoon. Näin ei tarvita portteja, joita pitäisi alvariinsa aukoa ja sulkea.


Silloin ennen (Romaanistani POSITIO 16093) ↓

Karjaportti 

"Itsepintaiset sonnit ja lehmät seisoivat rivissä aidan ja karjaritilän takana, kuin olisivat päättäneet tukkia Sinin ja Kirstin reitin pois tilalta. Ne vahtivat tyttöjä hievahtamatta. Kirsti otti kokeeksi pari askelta riltilälle.

- Kuulkaas saatanat. Meidän pitää vähän jutella. Me halutaan mennä Sinin kanssa tästä portista nyt. 
Suurin sonni mylväisi. Sinin säikähtynyt katse käännähti eläimestä Kirstiin. 
- Tule pois hän kehotti. 
- Minä en halua sen puskevan sinua!
Tasapainotellen ritilällä Kirsti riisui punakukallisen hameensa. Heilutteli sitä sonnin silmien edessä.
  - Minä olen suuri härkätaistelija Kikru. Tule tänne vaan! Käy kimppuun, jos uskallat! Sini seurasi henkeään pidätellen Kirstin edesottamuksia. "

Lampaiden keritsemistä

  "Useina päivinä Kirsti karkasi Almalta ja vaani keritsemiskatosten vaiheilla. Seurasi silmät suurina, miten ratsastajat ja koirat ohjasivat valtavat lammaslaumat aitauksiin ja kujasiin, joista ne otettiin vuorollaan kerittäviksi. Keritsijän nokka ei kauaa tuhissut tämän istuttaessa eläimen jalkojensa väliin. Kone hurisi hetken ja villa putosi yhtenäisenäm mattona, kuin mies olisi riisunut lampaalta takin. Nuoremmat miehet juoksuttivat villat lattialta hihnalle, jolla ne siirtyivät seinässä olevan aukon kautta viereiseen saliin paalattavaksi. Paalit pakattiin isoihin kuorma-autoihin. Kirsti seurasi näytelmää lumoutuneena. Unohtaen akjan kulun.
- Alan isona keritsijäksi."
Lähetä kommentti