Translate

Tunnisteet

tiistai 14. helmikuuta 2017

AUSTRALIASSA Finsbury


Taiteilija John Whitney
             On vuorossa visiitti kolmanteen lapsuuteni asuinpaikkaan  Australiassa. Se on Finsbury, eräs Adelaiden kaupunginosa. Ja siellä Finsburyn Hostelli. 

        Pohdimme Cheltenhamin aseman edessä kartta kourassa, miten Finsburyyn parhaiten pääsisi. Paikalle kurvaa John Whitney ja kysyy, miten voi auttaa. Kysyn häneltä tietä. Hän käskee hypätä kärryyn. Hän vie meidät Finsburyn Hostellin paikalle. Jäljellä on vain entinen peltinen ruokalaparakki, joka on nykyisin jonkinlaisena teollisuushallina.
Entinen Finsburin Hostellin ruokala, nykyinen teollisuushalli

        Entisen ruokalan näkeminen vahistaa muistikuviani. Finnsburin Hostelli  - purevine muurahaisineen - oli  kamalampi paikka kuin Bonegillan tai Woodsiden Hostellit olivat olleet. Woodsiden huoneet olivat sisältä huoneen mallisia. Finsburyssa sisäpuolikin oli puolikkaan tynnyrin muotoinen ja kolkot seinät aaltopeltiä. Ohuesta pellistä kyhätty parakki oli päivisin kuuma pätsi ja öisin siellä paleli. Kaikki naapuruston äänet kantautuivat  seinien läpi.

       Ystävällinen John viettää iltapäivän kanssamme. Pyyteettömästi hän käyttää meitä entisessä Finsburin koulussani, Penningtonissa, joka on nykyisin yksi Adelaiden Opetusviraston hallintorakennuksista. John esittelee myös Peningtonin uuden koulun, joka on erikoistunut aasialaisten maahanmuuttajien lasten opetukseen. Ympäristössä on nykyään monta aasialais-korttelia. Koulun vieressä komeilee buddhalainen temppeli.

      Vielä John näyttää meille Port Adelaidea, johon minulla liittyy monenlaisia muistoja. On hämmästyttävää, että ennestään täysin vieras ihminen uhraa meille pyyteettömästi aikaansa. Ilman hänen apuaan emme ehkä olisi löytäneet kaikkia entisiä kulmakuntiani.

      Kiertoajelumme kuluessa kuulemme Johnin olevan entinen taideaineiden opettaja, joka on jättäytynyt vapaaksi taiteilijaksi. Hän istuu Peningtonin koulun kouluneuvostossa ja hänen vaimonsa Kathy on myös on opettaja. Lapsia on kaksi, tyttö ja poika. Kumpikin jo aikuisia. Erotessamme lupaamme pitää yhteyttä.

Silloin ennen  ↓

Hostellista hostelliin osa 2


  "Muuttoruljanssi  Adelaideen ei paljoja panostuksia vaatinut. Philipsin tehtaan kädenojennus uusille työntekijöilleen oli pikkubussi kuljettajineen. Parissa tunnissa hurautettiin 40 mailin matka alas vuorilta ja läpi ruuhkaisten Adelaiden katujen.
  Hostelli osoittautui karmaisevammaksi kuin kaksi edellistä.
 
Finsburyn "koti" kihisi ilkeästi
purevia punamuurahaisia
- Iso halkaistu peltitynnyli! Sini kuvaili uutta kotia. Aivan kuin iso peltitynnyri olisi halkaistu pituussuunnassa ja asetettu halkaisupinta maata vasten.  Valveille osoitettiin asunto tynnyrin toisesta päästä, Sarkasen perheelle toisesta."
Lähetä kommentti