Translate

Tunnisteet

maanantai 2. tammikuuta 2017

AUSTRALIAAN osa 1





  Sekä Australiaa, että Balia varten tarvitaan reseptilääkkeistä englanninkielinen todistus. Onneksi itsellä ei ole tällä erää muuta vakituista lääkitystä kuin kuin gramman Panadol ja Cartexan nivelrikkoon. Tilapäisenä on tuo malarian estolääke Lariam, koska menemme Balilla malaria-alueelle. Malariasääsket ovat yksiä kaukomatkaajan ja maan omien asukkaiden luonnon järkkäämiä harmeja. 
  Lariamia otetaan kerran viikossa ja se aloitetaan jo ennen matkaa. Yksi muistettava asia lisää. Eka pilleri menee kurkusta alas huomenna. Toivottavasti tälläkään kertaa ei tule mitään lääkkeen aiheuttamista lukuisista sivuvaikutuksista. Niiden takia lääkitys aloitetaan viikkoa ennen matkaa. Ennättää tarvittaessa vielä vaihtaa estolääkkeen toiseen.
  Nuo matkassa tarvittavat reseptit saa tulostettua "Omakannasta", mutta niihin on haettava lääkärin leima. Kaikenlaista ylimääräistä juoksua on luvassa. Varmuuden vuoksi otan reissuun mukaan myös rokotuskortin. Paljon matkustaneena minulla on sellaisiakin voimassa olevia rokotuksia kuin lavantauti- ja keltakuumerolotkset.  Hyttysen piston välityksellä leviävään denguekuumeeseen ei ole rokotusta. Mutta maailmalla tiedetään sen tarttuneen matkailijaan ainoastaan noin kymmenkunta kertaa.
Mikä siinä onkin, että kun matka lähenee silmiin ja korviin pomppaavat tämän tyyppiset uutiset.   ✈️
    

  Kun penskana menin Australiaan, tarvittiin vain lääkärintodistus 
yleisestä terveydentilasta ja todistus saadusta isorokkorokotuksesta. Uutiset maailmalta levisivät hitaasti. Kun ei tiedetty, ei osattu jännittää maailman tapahtumia.


  
 "Gibraltarille saavuttaessa pieni suomalaisjoukko oli jo tottunut laivan rutiineihin. Sireenien soidessa jokainen hakeutui sujuvasti omalle pelastusasemallleen. Notkuvia ruokapöytiä odotettiin ja osattiin katsoa arvostavin silmin. 
- Olisipa päivällisellä pääruokana sitä lämppiä, kun se on niin maukasta. Seurasi yltäkylläisien, joutilaiden  päivien ohi liukuva jono. Toisinaan jonon katkaisivat kokemusten keräilypäivät. Kuten Napolissa, Valettassa, Port Saidissa, jossa Suezin kriisin suomalaiset rauhanturvaajat olivat rikastuttaneet alkuasukkaiden kieltä. 
- Jumalauta! Perkeleen saatanan suomalainen! Tummat pojat tervehtivät iloisesti.

     Kanavan läpi soljuttiin ihmetyksen vallassa. Matka jatkui kohti Suezin satamaa. Siitä Djiboutin kautta kohti Ceylonia ja Colomboa.  Hänen Kuninkaallisen Majesteettisellisen aluksen, Orionin lähestyessä Ceylonia miespuolinen matkustaja sairastui. Makasi sairashytissä pari päivää ja lähti sitten toiselle matkalle, kohti näkymätöntä maailmaa.
   Uutinen levisi Orionin matkustajien keskuudessa kulovalkean tavoin. Suomalaiset pohtivat porinaryhmissään, mikä miehen oli tappanut.
- Kaitpa se oli hengen lähtö, epäili Eino.
- Kun ei vaan olisi isorokkoa, siunailivat naiset.
- Se haudattiin mereen.
- Se ruumis oli ensin laitettu purjekangassäkkiin. 
- Juu ja kiedottu Englannin lippuun.
- Eihän hän ollut englantilainen.
- Juu, mutta tämä laiva on.
- Minä kuulin, että kapteeni itse siunasi vainajan.
- Sille laulettiin joku god säiv aur kuiin.
- Juu. Se tarkoittaa Jumala siunaa kuningatarta. 
- Onpas engelsmanneilla oudot hautajaisvirret. 
- Juu, mutta maassa maan tavalla.
-  Tai maasta pois."

Lähetä kommentti