AUSTRALIAAN 0sa 5

Kuuraparta 😀

  Aamulla koiria pissattaessa oli pikkasen kylmä. Meillä mittari näytti - 29 C°. Pakkanen kävi henkeen, vaikken ole astmaatikko. Heillä varmaan on näillä keleillä monin kerroin vaikeampaa. 

  Pakkasaamun harmeja on, kun ihmisten vesijohdot jäätyvät. Erkki on kylän Vesiosuuskunnan yleismies Jantunen. Hänellä on pitänyt kiirettä tänä aamuna.

Hyvää loppiaista ystävät 😍

Alla yksi elämäni allergisista reaktioista.

     

   "Hyttipalvelija oli alennettu pesulapojaksi. Kirsti oli saanut sen selville laajennettuaan reviiriään alakannelle. Uuden hyttipalvelijan astuttua tilalle, Alma oli ryhtynyt tilaamaan päiväkahvinsa hyttiin. Kirsti oli usein kuolannut kateellisena vieressä Alman syöttäessä Sinille kahvin kanssa tarjoiltuja keksejä. 

      Kun niitä ei ollut Kirstillelle herunut, hän oli keksinyt uuden keinon. Hän juoksenteli hyttipalvelijan perässä käsi ojossa. Usein tämä tipauttikin Kirstin kouraan keksin pari. Höpisi samalla jotain ais kriimistä ja osoitteli sormellaan ylöspäin. Kirsti ei ollut ymmärtävinään. Hoki vaan:
- Bisket, bisket. Lopulta poika heltyi ja ojensi Kirstille kokonaisen keksipaketin. 
- Tämä on minun onnenpäiväni! Tfänk jyy! 
   Kirsti löysi vapaan kansituolin uima-altaan reunalta. Hän istahti siihen syvään huokaisten ja puraisi nautinnollisesti keksiä.
  Suuta poltti ja kirveli. Kirsti sylkäisi keksin suustaan. Huulet turposivat. Vesi valui silmistä. Kirsti huitoi käsillään, hyppi ja huusi kuin hyeena. Henkilökuntaa ja matkustajia kerääntyi kirkuvan, punoittavan ja turpeakasvoisen Kirstin ympärille.
    Lopulta tyttö kiidätettiin sairaalahyttiiin. Käsivarteen tuikattiin piikki. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Kädet tärisivät.
- Joor neim?
Kirsti ei halunnut vastata. Lopulta oli pakko. Eikä aikaakaan, kun "Älmä Välv" kaikui laivan kovaäänisissä. Alma ja Toope saapuivat paikalle kuin tuulispäät. Kirstin jo rauhoittunut sydän kiihtyi uuteen laukkaan.
- Minkäs souvin sinä nyt olet järjestänyt?
- Minun suuni paloi.
- Missäs se muka on palamaan päässyt?
- Kekseissä.
- Kekseissä? Mistäs sinä niitä olet saanut?
- Hyttipalvelija antoi.
- Sehän sitten selittääkin kaiken.  Mitäs aina roikut sen kintereillä? Se on kyllästynyt sinuun ja päästäkseen sinusta eroon laittanut kekseihin jotain tulista, vaikkapa valkopippuria. Jokos nyt jätät sen rauhaan?
- Joo."