Translate

Tunnisteet

tiistai 31. tammikuuta 2017

BALIA RISTIIN RASTIIN 2

NADI BALI TOURIN aina niin iloinen ja avulias kuljettaja ja englantia puhuva opas Wayan. 
       Ennen auringon nousua me ja 50 muuta venettä suunnistimme Lovina Beachin rannalta kohti avomerta. Veneet ovat trimaraaneja.  Keskellä on kapea kanootin näköinen osa, jossa istutaan peräkkäin. Kiikkerä vene ei kestäisi pystyssä, ellei kauas  kummallekin sivulle levittäytyisi veneen mittaiset ponttonit. Kauempaa katsottuna veneet näyttävät suurilta hyönteisiltä.
     Kapteeni ohjaa venettä perästä. Meidän veneessä oli Wayanin ja meidän lisäksi kiinalainen pariskunta. Kun jostain veneestä huomattiin delfiinit, kaikki 50 venettä ajoivat kilpaa paikalla. Pelkäsin veneiden sotkeutuvan toisiinsa ponttoneistaan tai niiden vahingoittavan delfiinejä. Harvalla venekunnalla oli yllään pelastusliivit.

       Delfiinit eivät pettäneet meitä. Meistä ne näyttivät pullonokkadelfiineiltä. Näimme yhdellä kertaa monta kymmentä yksilöä, joista muutamat intoutuivat hyppimään korkealle ilmaan. Aivan kuin delfiinit olisivat haluneet tarjota yleisölleen kunnon shown.




         
     Ei ole lainkaan ihme, että Lovinaan on pystytetty delfiinipatsas.

BALIA RISTIIN RASTIIN   jatkuu...

maanantai 30. tammikuuta 2017

BALIA RISTIIN RASTIIN

           Kun kerran tänne asti on tultu, eihän majapaikassa kököttäminen käy laatuun. Siispä pyörät alle ja maantielle. Itse emme tohdi ajaa vasemmanpuoleisen liikenteen ja sekavien katujen vuoksi. Joka kadunkulmassa seisoskelee, toinen toistaan halvemmalla kyytiä tyrkyttäviä, poikasakkeja. Yksi näistä pojista edustaa pientä paikallista matkatoimistoa NADI BALI TOURIA ja saammekin tingattua kahden päivän Bali-kierroksen 120 USA:n dollariin.
      Ensimmäinen etappimme on Batubalin kylä, josta kuva yllä.  Siellä kaikkein kiinnostavinta nähtävää hämmästyttävä veistotaide. Kylän, kuten muukin balilainen veistotaide perustuu tuhansien vuosien aikana kehittyneille hindulaisille uskonnolliselle perinteelle. Veistämisen taito on säilynyt hengissä nykypäivään ja levinnyt kauppoihin, hotelleihin ja aina kerrostaloihin asti.
     Batubalista matka jatkuu Tohpatin kylään, jossa saamme tutustua batiikin  valmistukseen. Batiikki on Indonesiasta kotoisin oleva kankaan värjäytekniikka. Kangas värjätään vahan tai solmujen avulla.
      Seuraava kohteemme on Celukin kylä, jossa tutustumme kulta- ja hopeaseppien työskentelyyn.  Myymälästä mukaan tarttuu pari hopeisia korviksia, vaikka olin päättänyt, etten osta mitään.
       Vuorossa on Ubud, jota pidetään Balin kulttuurin pääkaupunkina. Täällä kukoistavat niin balilainen maalaus- veisto- ja tanssitaide. Ubud sijaitsee vuorilla keskellä pengerrettyjä riisipeltoja. Hindutemppeleitä on joka puolella. Joet halkovat maisemaa syvissä kanjoneissa. Kauempana kohoaa tulivuoria.  
      Minun oli yksinkertaisesti nähtävä Ubud omin silmin, sillä se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen jo lukiessani Ubudista Elizabeth Gilbertin romaanista EAT PRAY LOVE.
Ubudin nuorimmat temppelitanssijattaret
        Ubudista matkamme jatkuu Tegenungan Putoukselle.

          Mas Village on Balin puun veistotaiteen keskus. Jos olisi mahdollista, täältä veisin jotakin mukanani Suomeen. Balilaiset hallitsevat sekä puun, että kiven kaivertamisen.
        Temen Garden mausteparatiisissa maistelimme balilaisia kahvi- ja teelaatuja. Maistiaiset olivat ilmaisia. Tietenkin piti juoda myös kalliit kupilliset kuuluisaa Kopik Luwakia, erään sivettikissa-lajin, musangin suoliston läpi kulkeneista pavuista valmistettua kahvia. Tavalliseen balilaiseen kahviin verrattuna sen maku oli aika mieto. Itseään kahvinkakkijaa ujostutti niin, ettemme päässeet näkemään sen kasvoja.




          Vierailemme matkalla myös Norsu-Jumalan luolassa.
        Kintamani Volcano, toisilta nimiltään Bali Volcano tai Mount Batur. Nautimme lounaan näköalapaikalla, josta on huimat näkymät alas tulivuoren kraateriin, jossa nykyisin on järvi.      
        Singaraja (Leijonakuningas)  on Balin toiseksi suurin kaupunki, jossa asukkaita on 120 000. Se on entinen, siirtomaakauden pääkaupunki.
         Tämän päivän määränpäämme, Lovina Beach sijaitsee Balin pohjoisrannikolla. Jostain syystä Lovina ei ole kiinnostanut suomalaisia matkailijoita. Lovinan vetonaula ovat delfiinit. Niinpä majoitumme ja nautimme aikaisen päivällisen.  Kerron myöhemmin tämän edullisen kiertomatkan hintaan sisältyvistä ruuista ja hotellista. 
        Laitamme kellon soimaan aikaisin siinä toivossa, että näemme Lovinan rantojen pienen delfiinipopulaation. Se liikkuu aamulla, heti auringonnousun jälkeen.

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

TYTTÖJEN JA POIKIEN VIETELTÄVÄNÄ

         Kuten kaikkialla, missä turisteja liikkuu, täälläkin kadulla nuoret tytöt ja pojat pysäyttävät meidät ja esittelevät kylän ravintola-, majoitus-, matkailu- ja hierontapalveluita. Muutama tarjous on ollut niin houkutteleva, että emme ole voineet kieltäytyä. Emmekä ole pettyneet.
        Tässä SUN BEACH SALON ja SPA:sa saimme kumpikin, Erkki ja minä, tunnin kestävän mahtavan kokovartalohieronnan yhteensä 150 000 rupialla eli 10 eurolla. Hinta alittaa jo Umasarin lähikylän tyttöjen taksat. Lisäksi minun, pään hieronnan yhteydessä purkaantunut, kampaukseni tehtiin uusiksi. Voin vilpittömästi suositella tätä Spa:ta, joka löytyy myös Facebookista.

lauantai 28. tammikuuta 2017

ROSKAISET RANNAT

           Meidän majapaikka sijaitsee tuossa lentokentän (kartalla lentokoneen kuva) alapuolella kapealla kannaksella, joten rantoja löytyy lyhyen kävelymatkan päästä. Eilen oli Balilla olomme, reilun kahden viikon ajanjakson, ensimmäinen täysin sateeton  päivä. Niinpä vietimme lähes koko päivän rantoja tutkien.
          Kyllä minä taas niin mieleni pahoitin tuolla Jimbaranin rannalla. Kaunis ranta on monien satojen metrien matkalta roskan peitossa. Sitä on vaikeaa ymmärtää, ettei rantoja siivota, kuin hotellien ja rantabaarien kohdalta. Joka päivä Balille tulee useita lentoja, tuoden mukanaan 2000 turistia. Jo matkailukohteen imagon ylläpitäminen vaatisi rantojen siivoamista.



         Alun perin villistä karjalajista kotieläimeksi kesytettyä bang tengiä ei rantojen roskaisuus tunnu haittaavan.

perjantai 27. tammikuuta 2017

BALILAISTEN USKONNOSTA JA USKOMUKSISTA

            hes 83% balilaisista on hindulaisia, 13 % muslimeja, reilu prosentti kristittyjä ja promillen verran buddhalaisia. Kolmen hindulaisen pääjumalan Shivan, Vishnun ja Brahman lisäksi Balilla palvotaan edellisten ylijumalaa nimeltään Sang Hyang Widhi Wasaa. 


Uskonnollisiin kulkueisiin törmää kaupungissa jatkuvasti.

   Jumalien rinnalla balilaiset uskovat menninkäisiin, henkiin, piruihin ja muihin henkimaailman olentoihin. Joka aamu näille hengille on jätettävä uhrilahjoja kotien, kauppojen, ravintoloiden ja hotellien edustalle. Jalkakäytävillä on katsottava, minne astuu, muuten saattaa polttaa jalkansa palavassa suitsukeessa. Näitä uhreja asetellaan myös niille varatuille alttareille, joita on kaikissa merkittävissä paikoissa.     
    Lähes joka kodissa on kotitemppeli. Isossa temppelissä käydään siunaamassa hedelmäkasa, jonka naiset kantavat sinne ja takaisin kotiin päänsä päällä.
         Canang  näkyy kaikkialla Balilla. Canang on uhri, jota varten palmunlehdistä askarrellaan pieni kori. Siihen asetellaan kukkia, hieman riisinjyviä, viipale banaania ja pala sokeriruokoa. Olemme nähneet pikkukoreissa myös kakkuja, keksejä, savukkeita ja karkkeja. Kun tämä Canang asetellaan paikalleen sytytetään suitsuke ja päälle pirskotellaan pyhää vettä.


En tiedä ovatko elävät linnut ja värjätyt kananpojat, joita näkee myynnissä kadunvarsilla,  uskonnollisia rituaaleja varten.

torstai 26. tammikuuta 2017

TOTUTTELUA

         Pettymys oli melkoinen, kun eilen saavuimme tälle Villa Happyn portille. Sisäpuolen näkeminen ja sen muistaminen, että yö täällä on alle 12 euroa piristivät hieman. Emmehän me ole ylellisyyksiin tottuneetkaan. 
                 Happy Villan alueella on neljä päältä puusta ja sisältä tiilistä rakennettua mökkiä. Lämmintä ja kylmää suihkuvettä tulee kunnon paineella. Umasarissa ennätti tottua siihen, että vettä tuli hissuksiin liruttamalla.


    Yllättäen kaupungin läheisyys ei kuulunut yöllä sisälle. Täällä on hiljaisempaa kuin Umasarissa, jossa luonnon äänet kukot ja puutarhan purojen solina pitivät omaa sinfoniaansa. Yöllä heräsin kerran, kun kissat ottivat yhteen ikkunamme alla. Iloinen yllätys oli sekin, että aamupala tuotiin huoneeseen. Tai, että sellainen,vaikka vaatimatonkin, sisältyy huoneen hintaan.

Villa Happy pieni puutarha on ilo silmälle.
      Tänään ei enää harmita muu kuin tämän muuten kauniin paikan roskaisuus. Merituulen vuoksi täällä on siedettävän lämmintä,   
+26 C°.


Jokaisella rakentamattomalla tontilla on saastaa.        
          Ei ole lainkaan ihme, että jumalat ovat vihaisia ja niitä on lepyteltävä kaikkialla ja monta kertaa päivässä. Minuakin nuo roskat kiukuttavat.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

MUUTTO

    Kovaääninen puissa asustava sammakko, joka kiipeää ketterästi myös seinille

          Tänään jätimme Hilkalle ja Umasarin ihanalle henkilökunnalle jäähyväiset. Mieli on haikea. Putuh ajoi meidät Jimbaraniin, lähelle Dempasaria, jossa on meidän seuraava tilapäinen koti. Perille päästyämme tarjosimme Putuhille lounaan rannan kalaravintolassa. Sitten hänellekin piti sanoa heipat ja päästää hänet neljän tunnin paluumatkalle Umasariin.
        Kun olemme saaneet viettää kaksi unohtumatonta viikkoa, jakaen Hilkan kanssa hänen vuokraamansa huvilan, tuntuu oudolta olla taas erossa ystävästä. Pitkin päivää olen huomannut ajatelleeni, että mitähän Hilkka nyt tekee.
        Ajattelen myös Ayuta ja hänen miestään Sereniä, sekä heidän poikaansa pikku-Putuhia, jotka huolehtivat hyvinvoinnistamme Umasarissa. Jonkunlainen kulttuurisokki oli tämä roskainen, ahdas, meluisa ja kiireinen kaupunki. Umasarin  paratiisin  lehmien, kanojen ja sammakoiden sijaan täällä on laumoittain kissoja.