Translate

Tunnisteet

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

KATEUDEN PISTOKSIA

  Tämän aamuisen koirien ulkoilutuksen hoidimme pyöräillen. Keskikokoisten, sekarotuisten ja erittäin liikunnallisten  Hanin ja Topin mielestä se on toiseksi paras tapa, irrallaan juoksentelun jälkeen. Omat nivelrikkoiset varpaatkaan eivät kuormitu samalla tapaa kuin kävellessä. 
  
  Aamukierroksella pihalla katselen kuluneen suven viimeisiä kukkia ja kasveja. On peiliin katsomisen paikka. Olen luullut, että vaikka mitä olen, niin en ainakaan kateellinen. Olen erehtynyt. Viime päivinä olen huomannut kadehtivani  ihmisten energisyyttä ja tarinateatterikollegan Australian matkaa. Minunhan sinne pitäisi päästä, välähti päässäni, kun hän kertoi matkastaan.  Ai miksi minun? Koska olen asunut lapsena Australiassa. Kun sain sanottua ääneen, että olen kateellinen, ikävä tunne helpotti. Olisi rankkaa elää, jos olisi jatkuvasti kade jollekin toiselle.

Parsa ja sen punaiset marjat





Viimeisiä kukkia



Viimeisiä kukkijoita

Paprikat viihtyvät kasvusäkissä
Kasvimaalta alkaa sato olla korjattu 
Kukkapenkissä on vielä jokunen kukka

Terassin tomaattien satokausi on lopuillaan


Oppineiden kukka



Ruusupapu ja tuoksuherne

Kiinankärhö


Lähetä kommentti